Lastensuojelu ja sen tunnuslukuja

Hiljattain julkisuudessa olleesta 8-vuotiaan tytön tapauksesta on käynnissä Valviran selvitys ja poliisitutkinta. Jälkipyykistä kohdistuu iso paine ja haaste Helsingin lastensuojelun henkilöstölle. 

Pohdimme lastensuojelun toimivia käytäntöjä ja haasteita Espoon ja Helsingin lautakuntien yhteisessä iltakoulussa syyskuussa 2012, ja sen pohjalta olen koonnut erinäisiä tunnuslukuja. Yleensäkin kuntien välillä on suuria eroja niin haasteissa ja käytännöissä, joten tämä kirjoitus koskee vain pääkaupunkiseutua.

Helsingissä lastensuojelun tavoitteena on avohuollon vahvistaminen ja laitoshoidon vähentäminen. Avohuollossa pyritään kokonaisvaltaiseen perhekuntoutukseen. Lastensuojeluilmoituksia tulee vuodessa noin 12.000, joista 53% on uusia. Uusista ilmoituksista 60-70% johtaa asiakkuuteen. Lastensuojelun asiakasmäärä liikkuu 10.000 hengen paikkeilla. Laitospalvelussa on 1500 lasta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 475 vuonna 2011. Tällöin huostaanotettuja päätösten mukaan oli 227. Helsingissä 90% lastensuojeluilmoituksista käsitellään 7 arkipäivän määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä puolestaan 80% tehdään 3kk määräajassa. Asiakkuus päättyi tarveselvityksen jälkeen 62% tapauksissa.

Espoon strategian tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja perhe. Tähän pyritään asiakkaita ja työntekijöitä osallistamalla. Tuki viedään lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön (koti – varhaiskasvatus – koulu). Lastensuojeluilmoitukset käsitellään määräajassa. Asiakkuuksista noin 60% päättyy tarveselvityksen jälkeen. Uusia huostaanottoja oli 101 vuonna 2011.

Helsingissä on 600.000 asukasta ja Espoossa 250.000. Kun lasketaan lastensuojelun asiakkaiden ja väestön suhdeluku, saadaan Helsingille 1,66% ja Espoolle 0,88%. Tämä suhdeluku on mielenkiintoinen, mutta ei yksioikoisesti kuvaa sitä, onko tilanne hyvä vai huono. Lastensuojelun avopalvelu koettaa tavoittaa mahdollisimman monta avun tarvitsijaa, mutta toisaalta on luonnollista toivoa, että avun tarvitsijoita olisi kokonaisuudessaan mahdollisimman vähän. Se, missä Helsinki on onnistunut, on lapsien sijoittaminen perhehoitoon, näin tehdään 50% tapauksista. Espoossa ylletään vain 33% lukuihin.

Suurimpia lähitulevaisuuden haasteita ovat muun muassa lisääntynyt päihteidenkäyttö ja hyvin koulutettujen ja tunnollisten äitien mielenterveysongelmat.

PS. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten perheiden alle 18-vuotiaista lapsista noin 50% asuu sellaisessa perheessä, jossa nostetaan toimeentulotukea. Kantaväestön osalta luku on 9%.