sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Maailmanparantamisen oikeat kasvot

Mieron tie on rakennettu hyvistä aikomuksista. Aikomuksista, jotka itsessään tavoittelevat jotain jaloa, mutta kontekstissaan vievät meitä yhä syvemmälle pohjamutiin. Tässä tilanteessa olemme nyt erityisesti julkisen talouden osalta. Taantumaa on takana seitsemän vuotta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta on jo 58%, mikä ei ole paras pohja, jos orastavaa kasvua alkaa näkyä.

Vain uskottava julkinen taloudenpito voi pelastaa hyvinvointivaltion. Julkisen talouden hallinta vaatii päämäärän ja tahtoa päästä sinne. Tahtoa se vaatii erityisesti siinä, että jos yrittää puolustaa kaikkia saavutettuja etuja, kaikkia palveluja, kaikkia hyviä aikomuksia – niin ei lopulta puolusta niistä mitään. Tämä opittiin 1990-luvun alussa. Nyt Espoon vuosikate on jo 100 miljoonaa euroa alle kestävän tason.

Tässä tilanteessa pohdimme tulevana maanantaina Länsimetron Kivenlahteen ulottuvan jatkon rakentamispäätöstä. Espoon tulisi taata 560 miljoonaa euroa Länsimetro Oy:n lainaa metron jatkon osalta, nyt kun valtioltakin on saatu nyhdettyä lupaus osallistua 240 miljoonalla eurolla. Työmaalla olisi valmius aloittaa heti, kun kansainvälinen huippuosaaminen on vielä paikalla. Työmaa myös nivoutuisi hyvin Matinkylään uloittuvaan rakentamiseen, joka tulee päätökseen 2015 lopulla. Kaivaminen ja räjäytykset saataisiin tehtyä kerralla.

Me emme rakenna vain metroa. Me rakennamme sitä kaikkea, mitä metro mahdollistaa. Ja tämä päätös on tehtävä 50 vuoden tähtäimellä. Kuka vaan voi sanoa – ja olla oikeassa, että pelkäksi nykyisten bussien korvaajaksi metro on tolkuton investointi. Tämä vuotuinen säästö kun on arviolta 16,6 Me.

Vaikeaa tässä tietenkin on hahmottaa, mitkä tarkalleen ovat ne tekijät, ne niin sanotut dynaamiset tekijät, jotka mahdollistuvat metron myötä. No, asuntoja tulee ainakin lisää. MAL-sopimus valtion kanssa velvoittaa Espoota 3125 uuteen asuntoon vuodessa. Nykyisestä asuntopulasta päätellen uudet asunnot täyttyvät ihmisistä. Nämä ihmiset luovat työpaikkoja ja työllistyvät. Toivottavasti vielä Aalto-yliopiston innovaatioekosysteemiin, Keilaniemen ja Otaniemen paikkeille. Kaupunki saa verotuloja. Lisäksi palvelut keskitetään näin muodostuvien hyvien liikenneyhteyksien varrelle, kuten Leppävaarassakin on tehty. Keskittämisestä on hyötyä, kun myös kunnallisia palveluita voidaan tarjota täyden tavaratalon periaatteella. Tarpeeseen löytyy ratkaisu paikan päältä, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan muualta. Samalla vältetään hajautetun mallin ongelmat, mikä näkyy positiivisesti kaupungin taloudessa.

Kokoomussa arvostetaan vastuunkantoa. Se, että parantaa oma elinympäristöään, maailmaa, niin kuin rakennusta tulee perusparantaa – suunnitellusti ja pitkällä tähtäimellä – on parempi kuin yksittäiset hetken mielijohteesta tai liian myöhään tehdyt toimenpiteet taloon, jonka perustus lopulta sortuu. Taantuman keskellä tehtävä 560 miljoonan euron investointi saattaisi pitkällä tähtäimellä liikkeelle noin 5 miljardin euron edestä rahaa, josta valtaosa tulisi yksityiseltä puolelta maanpäälliseen rakentamiseen. Lyhyellä tähtäimellä Länsimetron jatko sitouttanee myös osaltaan noin 6000 henkilötyövuotta.

Ville Lehtola
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (kok)
Espoo