Mieron tie on
rakennettu hyvistä aikomuksista. Aikomuksista, jotka itsessään
tavoittelevat jotain jaloa, mutta kontekstissaan vievät meitä yhä
syvemmälle pohjamutiin. Tässä tilanteessa olemme nyt erityisesti
julkisen talouden osalta. Taantumaa on takana seitsemän vuotta.
Julkisen sektorin osuus BKT:sta on jo 58%, mikä ei ole paras pohja,
jos orastavaa kasvua alkaa näkyä.
Vain uskottava
julkinen taloudenpito voi pelastaa hyvinvointivaltion. Julkisen
talouden hallinta vaatii päämäärän ja tahtoa päästä sinne.
Tahtoa se vaatii erityisesti siinä, että jos yrittää puolustaa
kaikkia saavutettuja etuja, kaikkia palveluja, kaikkia hyviä
aikomuksia – niin ei lopulta puolusta niistä mitään. Tämä
opittiin 1990-luvun alussa. Nyt Espoon vuosikate on jo 100 miljoonaa
euroa alle kestävän tason.
Tässä tilanteessa
pohdimme tulevana maanantaina Länsimetron Kivenlahteen ulottuvan
jatkon rakentamispäätöstä. Espoon tulisi taata 560 miljoonaa
euroa Länsimetro Oy:n lainaa metron jatkon osalta, nyt kun
valtioltakin on saatu nyhdettyä lupaus osallistua 240 miljoonalla
eurolla. Työmaalla olisi valmius aloittaa heti, kun kansainvälinen
huippuosaaminen on vielä paikalla. Työmaa myös nivoutuisi hyvin
Matinkylään uloittuvaan rakentamiseen, joka tulee päätökseen
2015 lopulla. Kaivaminen ja räjäytykset saataisiin tehtyä
kerralla.
Me emme rakenna vain
metroa. Me rakennamme sitä kaikkea, mitä metro mahdollistaa. Ja
tämä päätös on tehtävä 50 vuoden tähtäimellä. Kuka vaan voi
sanoa – ja olla oikeassa, että pelkäksi nykyisten bussien
korvaajaksi metro on tolkuton investointi. Tämä vuotuinen säästö
kun on arviolta 16,6 Me.
Vaikeaa tässä
tietenkin on hahmottaa, mitkä tarkalleen ovat ne tekijät, ne niin
sanotut dynaamiset tekijät, jotka mahdollistuvat metron myötä. No,
asuntoja tulee ainakin lisää. MAL-sopimus valtion kanssa velvoittaa
Espoota 3125 uuteen asuntoon vuodessa. Nykyisestä asuntopulasta
päätellen uudet asunnot täyttyvät ihmisistä. Nämä ihmiset
luovat työpaikkoja ja työllistyvät. Toivottavasti vielä
Aalto-yliopiston innovaatioekosysteemiin, Keilaniemen ja Otaniemen
paikkeille. Kaupunki saa verotuloja. Lisäksi palvelut keskitetään
näin muodostuvien hyvien liikenneyhteyksien varrelle, kuten
Leppävaarassakin on tehty. Keskittämisestä on hyötyä, kun myös
kunnallisia palveluita voidaan tarjota täyden tavaratalon
periaatteella. Tarpeeseen löytyy ratkaisu paikan päältä, eikä
sitä tarvitse lähteä hakemaan muualta. Samalla vältetään
hajautetun mallin ongelmat, mikä näkyy positiivisesti kaupungin
taloudessa.
Kokoomussa
arvostetaan vastuunkantoa. Se, että parantaa oma elinympäristöään,
maailmaa, niin kuin rakennusta tulee perusparantaa – suunnitellusti
ja pitkällä tähtäimellä – on parempi kuin yksittäiset hetken
mielijohteesta tai liian myöhään tehdyt toimenpiteet taloon, jonka
perustus lopulta sortuu. Taantuman keskellä tehtävä 560 miljoonan
euron investointi saattaisi pitkällä tähtäimellä liikkeelle noin
5 miljardin euron edestä rahaa, josta valtaosa tulisi yksityiseltä
puolelta maanpäälliseen rakentamiseen. Lyhyellä tähtäimellä
Länsimetron jatko sitouttanee myös osaltaan noin 6000
henkilötyövuotta.
Ville Lehtola
Kaupunginhallituksen
jäsen, valtuutettu (kok)
Espoo