keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Olen ehdolla seurakuntavaaleissa

Lähdin ehdolle, kun minua pyydettiin. Jouduin miettimään suhdettani kirkkoon, sillä lähtökohtaisesti tuntui jotenkin ihmeelliseltä, mitä luonnontieteilijä tekee kirkon jäsenenä. Toisaalta onnistui se aikanaan Descartesiltakin, joka oli rationalisti ja sanoi "ajattelen, siis olen".

Kirkko on mielenkiintoinen, koska se on rakkaudelle perustuva instituutio, joka on läsnä ihmisen tärkeissä vaiheissa: syntymässä, avioitumisessa ja kuoleman tullessa. Haluan vaalia perinteitä, jotka ovat osa suomalaista elämänmuotoa. Kristillinen humaani filosofia: "Tee toisille kuten itsellesi haluaisit tehtävän" luo hyvän pohjan kasvatukselle.

Missä asiassa pyrkisin sitten vaikuttamaan? Piispan ja edustajien valinta ovat tärkeimpiä pitkällä tähtäimellä, joskin heidän valintansa vienee vain pienen osan vuotuisesta kokousajasta. Sama pätee myös oman seurakunnan työntekijöiden valitsemiseen. Oman seurakunnan elinehtoja ovat tasapainoinen talous ja rohkeus keskittyä olennaiseen. Maallisia asioita ei pidä ylihengellistää.

Liityin Tulkaa kaikki-liikkeeseen, sillä kirkkoa ei muuteta omin toimin. Liikkeen tasa-arvoa alleviivaava agenda on mielestäni hyvä. Hankintoihin liittyviä klausuuleja, kuten eettisyys, vihreä sähkö ja reilu kauppa, puolestaan en niele pureksimatta. Hankintojen eettisyyttä voi olla vaikea arvioida. Kaupan kutsuminen 'reiluksi' ei välttämättä tee siitä reilua. On löytynyt yksittäistapauksia, joissa reilun kaupan plantaasin työntekijöille on maksettu vähemmän kuin viereiselle vapaiden markkinoiden plantaasin työntekijöille.

Mahdollisissa luottamustehtävissä keskittynen asioihin maallisen näkökulman kautta, mm. perinteet ja talous, vieden kirkkoa kohti nykyaikaa ja tasa-arvoa.