maanantai 27. joulukuuta 2010

Tekniikan tohtori

Väitökseni 17.12. meni läpi, sillä valmistuin tekniikan tohtoriksi 21.12.2010. Väsäsin sivullisten ottamista kuvista lyhyen koosteen väitöstilaisuudesta, jossa lectio praecursoria osuus on jäänyt aika vähäiseksi. Video on nähtävissä youtuben kautta.

Hieno fiilis kertakaikkiaan! Karokan järjestin kuvankauniissa villa Rulluddissa. Ilmeisesti kaikki viihtyivät, sillä kuulin vain kehuja hyvistä ja tunnelmallisista juhlista.

Pitääkin päivittää kaikki statustiedot pikemmiten.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Olkiluodon excursio

Fyysikkoalumni ry:n järjesti 19.11. päiväexcursion Olkiluotoon. Saimme tavallista laajemman kiertokäynnin ja selvityksen reaktorifysiikasta Teollisuuden Voiman (TVO) henkilökunnalta. En osaa nimetä mitään muuta ryhmää (kuin fyysikot), joka olisi yhtä vahvasti ydinvoiman takana pelkästään rationaalisin perustein. Aiheen asiantuntijat muistuttivat Säteilyturvakeskuksen olevan länsimaisittainkin tiukalla turvallisuuslinjalla, ja hyvä näin.

Yleisen mielenkiinnon asiana mainittakoon, että näillä näkymin kolmas ydinreaktori olisi sähköntuotannossa mahdollisesti vuonna 2013. Nelosreaktorin, jolle eduskunta antoi tänä vuonna luvan, suunnitelmat ovat pitkällä.

Posivan loppusijoitusonkalon käyttölupahakemus käsiteltäneen vuonna 2018, jolloin itse loppusijoitus alkaisi vuonna 2020. Polttoainesauvojen käytön jälkeinen jäähdytys välivarastossa kestää joitakin kymmeniä vuosia, joten loppusijoituksella ei ole mikään kiire. Lisäksi polttoaineen kierrätys ja uudelleenkäyttö voivat vielä yleistyä Suomessa, mikä tulee ottaa loppusijoituksessa huomioon.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Olen ehdolla seurakuntavaaleissa

Lähdin ehdolle, kun minua pyydettiin. Jouduin miettimään suhdettani kirkkoon, sillä lähtökohtaisesti tuntui jotenkin ihmeelliseltä, mitä luonnontieteilijä tekee kirkon jäsenenä. Toisaalta onnistui se aikanaan Descartesiltakin, joka oli rationalisti ja sanoi "ajattelen, siis olen".

Kirkko on mielenkiintoinen, koska se on rakkaudelle perustuva instituutio, joka on läsnä ihmisen tärkeissä vaiheissa: syntymässä, avioitumisessa ja kuoleman tullessa. Haluan vaalia perinteitä, jotka ovat osa suomalaista elämänmuotoa. Kristillinen humaani filosofia: "Tee toisille kuten itsellesi haluaisit tehtävän" luo hyvän pohjan kasvatukselle.

Missä asiassa pyrkisin sitten vaikuttamaan? Piispan ja edustajien valinta ovat tärkeimpiä pitkällä tähtäimellä, joskin heidän valintansa vienee vain pienen osan vuotuisesta kokousajasta. Sama pätee myös oman seurakunnan työntekijöiden valitsemiseen. Oman seurakunnan elinehtoja ovat tasapainoinen talous ja rohkeus keskittyä olennaiseen. Maallisia asioita ei pidä ylihengellistää.

Liityin Tulkaa kaikki-liikkeeseen, sillä kirkkoa ei muuteta omin toimin. Liikkeen tasa-arvoa alleviivaava agenda on mielestäni hyvä. Hankintoihin liittyviä klausuuleja, kuten eettisyys, vihreä sähkö ja reilu kauppa, puolestaan en niele pureksimatta. Hankintojen eettisyyttä voi olla vaikea arvioida. Kaupan kutsuminen 'reiluksi' ei välttämättä tee siitä reilua. On löytynyt yksittäistapauksia, joissa reilun kaupan plantaasin työntekijöille on maksettu vähemmän kuin viereiselle vapaiden markkinoiden plantaasin työntekijöille.

Mahdollisissa luottamustehtävissä keskittynen asioihin maallisen näkökulman kautta, mm. perinteet ja talous, vieden kirkkoa kohti nykyaikaa ja tasa-arvoa.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Puoluekokous 2010

Jyväskylän paviljongissa järjestetty Kokoomuksen puoluekokous sujui leppoisissa merkeissä. Mikäs siinä - ensikertalaisena.

Onnistuin parantamaan puolueen hyvinvointipoliittista kannanottoa, kun lisäysehdotukseni hyväksyttiin. Ehdotuksessa painotetaan ennaltaehkäisevän työn tieteellisen arvioinnin merkitystä. Arvioinnista saadulla tieteellisellä tiedolla saadaan voimavarat parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Lisäysehdotuksen jälkeen kävin puhujanpöntössä peräti toisenkin kerran, kun keskusteltiin siitä, miten yhteiskunta luo kannustavat puitteet työlle ja elinkeinoelämälle. Kävin peräänkuuluttamassa keskustelua kannustavuuden tulkinnasta liittyen immateriaali- ja tekijänoikeuksiin. Kysymys kuului, halutaanko kannustaa näiden oikeuksien omistamiseen ja niiden varjeluun vai uuden luomiseen ja kehittämiseen.

Puoluehistoriallisia päätöksiä tehtiin muutaman pitkäaikainen puheenaiheen tiimoilta. Kokouksessa hyväksyttiin aloite sukupuolineutraalista avioliitosta puoluehallituksen esityksen mukaisesti. Lisäksi hyväksyttiin pakkoruotsin kumoamista esittävä aloite.

Parasta ajanvietettä oli kuitenkin kokouksen yhteydessä käymäni keskustelu ihmisten kanssa. Aika vierähti nopeasti, sillä mielenkiintoisia puheenaiheita oli jälleen enemmän kuin mistä parissa päivässä ehti jutella.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Terveydenhuollon synkkä tulevaisuus

Lahdessa järjestettiin kahden päivän TERVE-SOS 2010-seminaari, jonka teemana oli "Toimiva arki". Peruspalveluministeri Paula Risikko kannusti tekemään huomisen tekoja tämän päivän tiedolla. Seminaari laittoikin ajattelemaan sekä Suomen, että Espoon tulevaisuutta.

Tulevaisuuden näkymiä avaa vuonna 2009 julkaistu Kuntaliiton tutkimus "Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka". Tutkimuksen viesti yksinkertaisuudessaan asettaa tiukan aikarajan: vuonna 2013 pitäisi viimeistään nuijia päätös palveluverkon ja -rakenteen uudistuksista. Aikarajan asettaa ensisijaisesti vanhusten määrän kolminkertaistuminen vuodeksi 2025. Julkisen talouden haasteet kasvavat vastaavasti, ja näihin haasteisiin vastaaminen vaatii rakenneuudistuksia. Rakenteiden onnistunut muuttaminen suuressa mittaskaalassa, siten että todellista hyötyä saadaan, vaatii ajallisesti nämä esille tulleet jopa kymmeneen vuotta. Vanhusten määrä dominoi julkista päätöksentekoa viimeistään vuosina 2017-2020.

Muitakin uhkakuvia on. Terveydenhuollon kulut kasvavat nopeammin kuin Suomen bruttokansantuote (BKT). Ennen pitkää tämä trendi käy kestämättömäksi. Väistämättä joudutaan keskustelemaan hoitoihin liittyvistä rajauksista. Esimerkiksi kuinka paljon korvataan lääkkeiden patenttimaksuja ja missä määrin velvoitetaan ensin kokeilemaan patenttivapaita, keskimäärin hieman heikkotehoisempia vaihtoehtoja. Yleisesti ottaen tullaan puhumaan siitä, missä määrin kansanterveydellisen marginaalihyödyn tavoittelu suurin kustannuksin on mielekästä.

Jotta menojen hallitsematon kasvu saadaan kuriin, tarvitaan strategista tulosohjausta. Tänä vuonna hyväksyttäneen uusi terveydenhuoltolaki, joka tuonee uusia keinoja kuntatasolle tulosohjauksen jalkauttamiseen. Lisäksi joudutaan vielä pohtimaan, onko mahdollista tarjota sama palvelutaso koko Suomen alueella. Millaisiin tulonsiirtoihin suuret kaupunkiseudut joutuvat uhrautumaan tulvaisuudessa? Tänä vuonna Espoo tukee maaseutua 180 miljoonalla eurolla eli maksaa tämän verran tuloverojen tasausta valtiolle. Espoolaista kohden tämä summa on noin 740 euroa.

Tulevaisuudessa terveydenhuolto muuttuu räätälöidyksi, perustuen yksilön geneettiseen tietoon. Näin ainakin, jos professori Pekka Ruotsalaiseen on luottaminen. Visio on mielestäni oikea, nimittäin liittyyhän oma väitöskirjatyönikin juuri geneettisen tiedon mittaamisen helpottamiseen. Jo nyt verkossa on olemassa pilvipalveluina järjestelmiä kuten Google Health, joilla ihmiset voivat seurata oman terveytensä kehittymistä. Nämä palvelut luonnollisesti edellyttävät kehon eri signaalien mittaamista. Mittalaitteista ainakin sykemittarit ovat jo yleistyneet kuntoilijoiden keskuudessa. Muitakin seurattavia indikaattoreita riittää. Mainittakoon vaikka hapenotto, lihasvoima, rasvapitoisuus ja paino.

Sähköiset palvelut ovat suuri mahdollisuus. Terveyskeskuskäyntejä voidaan vähentää esimerkiksi verkon välityksellä tapahtuvan omahoidon avulla. Esimerkiksi diabeetikot voivat itse kotona mitata verensokerinsa. Lisäksi potilaiden osallistaminen hoitoprosessiin voi toimia motivoivana virikkeenä hoitosuunnitelman toteuttamisessa.

Sähköisissä palveluissa on myös omat haasteensa, jotka ilmenevät tietorakenteiden välisinä eroina, eli standardien puuttumisena. Lainsäädäntöä ei asian tiimoilta ole. Keskustelu teknisistä standardeista on sotkeutunut kuntien itsemääräämisoikeuteen. Viiden vuoden tähtäimellä suunniteltu KANTA-hanke pyrkii luomaan kansallisen tietopankin, jossa olisi keskitetysti kansalaisten terveystiedot. Aikataulu saattaa olla ylioptimistinen nykyistä tietojärjestelmäviidakkoa ajatellen.

Tarvitaan vahvaa tahtotilaa ja selkeätä visiota, jotta julkisen terveydenhuollon suunniteltu toiminta saadaan optimaaliseksi kansantalouden kannalta. Priorisointi tulee tehdä strategisen ohjauksen kautta, ja ylihintaisen marginaaliedun tavoittelu pitää jättää historiaan. Tulevaisuus voi olla myös valoisa.

Ville Lehtola
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Terveydenhuollon johtamisessa keskityttävä vaikuttavuuteen

19.04.2010 Valtuustoaloite

Terveydenhuollon tavoitteita mitataan pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Ensimmäinen on potilaskontaktien, esimerkiksi vastaanottokäyntien ja vastattujen puhelinsoittojen, määrä. Toinen on jonojen pituus ja kolmas käytetyn rahan, eli käyttötalouden, laskeminen. Nämä mittarit kuvaavat joitakin tavoitteita ja niiden toteutumista.

Koska mittarit ovat osa johtamisjärjestelmää, ne ohjaavat toimintaa. Terveydenhuolto on olemassa sairauksien hoitamista varten. Käyttötalouden ja potilaskontaktien mittaaminen kuvaa tätä tarkoitusperää vain välillisesti, kun suora vaikuttavuuden seuranta jää tekemättä. Tästä johtuen on mahdotonta tietää, miten terveydenhuoltoa tulisi optimaalisesti resurssoida tai mitä hoitoja priorisoida. Voidaan myös kysyä, mitkä ovat kansantaloudelliset vaikutukset, kun esimerkiksi sairaslomalla olevat työntekijät jonottavat hoitoa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon seurannassa tulee ottaa käyttöön hoidon vaikuttavuutta paremmin kuvaavia mittareita. Tietojärjestelmien avulla voidaan kerätä anonyymia tilastollista tietoa, esimerkiksi väestöryhmittäin ja eri diagnoosiluokituksia (diagnosis related groups) avuksi käyttäen.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen panostetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, ja että parhaita mittareita käytetään osana strategista johtamista.


Ville Lehtola

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Loistokas puolueristeily

Olin Kokoomuksen hyvinvointiristeilyllä 20.-21.3. Jos ei muuta sanottavaa tapahtumasta keksisi, niin ainakin risteilyn nimivalinta inspiroi mielikuvitusta. Mutta oikein meni, ei tehnyt "raikas meri-ilma" tai "päivällisellä nautittu sisäfile" tepposia.

Pian laivaan astumisen jälkeen alkoi kuulutusjärjestelmästä tulla puoluepropagandaa. Ohikulkevan hetken ajan pelkäsin sen vaikuttavan vaimoni Terhin viihtyvyyteen, sillä olinhan houkutellut hänet reissuun mukaan.

Jyrkin puhe oli mielestäni erinomainen. Se oli pääkohdiltaan samansisältöinen kuin puheenjohtajapäivillä kuulemani, ja rakentui suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen vastuullisen ja sosiaalisen markkinatalouden keinoin. On rohkaisevaa ja innostavaa olla puolueessa, jossa puheenjohtajalla on sana ja ajatus hallussa.

Laineilla seilattaessa tuli "minglauksen ja chit-chatin" lisäksi myös juteltua usean mielenkiintoisen ihmisen kanssa. Valtuustokollegoiden lisäksi vaihdoin lyhyesti ajatuksia mm. Paula Risikon, Wilson Kirwan, Suvi Lindenin, ja (laivan keskusradiosta tutun) Heikki Auton kanssa. Pisimmät ja mielenkiintoisimmat keskustelut käytiin päivällispöydässä johtajuudesta, ja baarin puolella terveyspalveluista.
Kokoomusopiskelijat ehtivät sitsata hytissä, vaikka menoa riitti yökerhossakin.

Sattumalta osuin samaan päivällispöytään energisten naisten, mm. Aira Samulinin kanssa. Päädyimme kahdestaan jopa samaan valokuvaan (löytyy facebookista).

Sunnuntaina kuuntelin Korholoiden tähdittämää ympäristöfoorumia. Eija-Riitan ja Aten keskinäinen charmantti viestintä toi ehdotonta viihteellistä lisäarvoa hyvin laadukkaille ja asiakeskeisille alustuksille. Myöhemmin maistui Paula Risikon näkemys Sote-piirien tulevaisuudesta.

Risteily oli mielestäni loistokas tapahtuma. Jopa niin loistokas, että satamaan paluu oli hieman haikea, sillä mielenkiintoista keskusteltavaa olisi riittänyt vaikka kuinka.