Oleelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta

Minulta pyydettiin näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta. Tein samalla vaivalla asiasta blogitekstin, koska aihe on ajankohtainen. Olkaa hyvät! :)

-----------------

Muistio sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta

Ville Lehtola, Kaupunginhallituksen jäsen, Valtuutettu, Espoo

26.11.2014

Kilpailutus on tapa tehdä julkinen hankinta. Euroopan unionin säädöksistä:

"Suomen julkisten hankintojen tekemistä sääntelevät hankintalait perustuvat kahdelle pääperiaatteelle: kaikkiin hankintoihin tulisi soveltaa avointa hankintamenettelyä ja kaikkia tarjoajia tulisi kohdella tasapuolisesti." [1]

Kirjoitan tähän mielestäni kilpailutuksen kolme oleellisinta pointtia:

1. Mitä kilpailutetaan. Kilpailutetaanko esimerkiksi kannettavat tietokoneet kertaostoisina laitteina, vai leasing-sopimuksella, johon kuuluu ylläpito ja huolto. Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan kilpailuttaa esimerkiksi terveysasemakäynnit tai jonkun tietyn ihmisjoukon koko hyvinvointi (ns. kansanterveys). Pelkkien terveysasemakäyntien kilpailuttamisessa "oven heilumisen" yksikköhinta saadaan painettua alas, mutta ihmisten hyvinvoinnin kannalta tämä ei välttämättä ole kustannustehokkain tapa. Lisäksi jos hankinta tehdään huolimattomasti, voidaan joutua ostamaan jotain mitä ei lopulta halutakaan. Jos tilat ovat jo olemassa, vain toiminta kannattaa kilpailuttaa, ettei tarvitse kustantaa esimerkiksi uutta kiinteistöä (tai kiinteistövuokraa). Esimerkkinä myös Viron X-Road modulaarinen tietojärjestelmä, johon voi kilpailuttaa täydentäviä palasia vs. Helsingin ja muiden Apotti-hanke, jossa koetetaan kilpailuttaa kaikki tietojärjestelmät yhdessä paketissa (ja ajaudutaan jatkoa ajatellen Suomelle perinteiseen yhden toimittajan loukkuun, jossa parannuksia järjestelmään voi tehdä vain yksi taho).

2. Toimivat markkinat. Kilpailutuksella haetaan yleensä parasta tuotos per panos -suhdetta eli tehokkuutta (eli kustannustehokkuutta tai kustannusvaikuttavuutta). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuten muissakin hankinnoissa kilpailutus kannattaa silloin, jos se kohdistuu toimiville markkinoille. Tämä on kilpailutuksen voima: yleensä ei tiedetä paljonko mikäkin palvelu käytännössä maksaa toteuttaa, mutta kun hankinta tehdään toimivilta markkinoilta, tiedetään että ei makseta liikaa. Käytännössä toimivat markkinat tarkoittavat 3 tai useampaa toimijaa, jotka jättävät tarjouksen kilpailutukseen. Huom! Jos toimivia markkinoita ei ole, ja kyseessä on esimerkiksi monopolitilanne, kilpailutus voi tuotaa huonomman tuloksen, kuin jos toiminta tehtäisiin kunnan omana toimintana. Maakunnissa lääkärifirma A on voinut olla ainoa tarjoaja, jolloin kokonaiskustannukset ovat nousseet kilpailutuksen myötä. Suuret kaupungit ja maakunnat ovat siis hyvin erilaisia toimivien markkinoiden näkökulmasta.

3. Kuka kilpailuttaa. Kilpailuttaako kunta terveysaseman, vai kilpailuttaako asiakas palveluntarjoajan (kts. alla Ruotsista). USA:ssa terveyspalvelut ovat kalliita, koska yksittäiset sairaalat ostavat itse omat laitteensa, kun Euroopassa nämä hankinnat hoidetaan jopa maan laajuisesti (ns. ison ostajan voima).

Lopuksi pari sanaa Espoosta:

Espoossa on kilpailutettu väestövastuu (eli ns. kansanterveys) kahden terveysaseman osalta, Espoon keskus (ei Samaria) ja Puolarmetsä. Rahoitusmuoto on kapitaatioperusteinen, eli tuottaja ei saa rahaa "oven heilumisesta" vaan siitä, paljonko alueella asuu ihmisiä. Rahoitusmalli tukee tuottajan insentiiviä saada ihmiset voimaan hyvin, kun muut kilpailutusehdot ovat kohdillaan. Ensimmäisen eli Espoon keskuksen terveysaseman väestövastuu on 15000 henkeä. Alihankitun tuottajan aloitettua jonot kiireettömälle lääkärivastaanotolle (T3-aika) saatiin purettua 42 arkipäivästä alle 15 arkipäivään, asiakaspalaute muuttui positiivisemmaksi ja kustannussäästöt olivat noin 40%! (odotus oli 10%-20%). Kiinteistöt eivät olleet kilpailutuksen piirissä, Puolarmetsän alihankittu asema toimii siinä missä ennen toimi kunnan terveysasema. Päivähoidossa yksityinen on tyypillisesti 15%-25% halvempi.

Ja pari sanaa Ruotsista:

Ruotsissa sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailuttaa asiakas, ja rahoitus tulee pelkästään läänin eli landstigetin kautta (ns. raha seuraa potilasta-malli eli yksikanavarahoitus). Käydessään lääkärissä, potilas ei edes välttämättä tiedä, onko kyseinen palvelutuottaja yksityinen vai julkinen. Lisäksi lääkärit voivat pitää yksityispraktiikoita vaikka oman kotinsa yhteydessä. Jönköpingin läänissä on parhaita kustannusvaikuttavuustuloksia, ja sieltä mm. Espoon virkamiehet ovat käyneet hakemassa oppeja.

[1]: http://europa.eu/youreurope/business/public-tenders/tools-database/index_fi.htm#finland_fi_benefiting-from-public-contracts

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys nyt ma-pe. Olen ehdolla Leppävaarasta kirkkovaltuustoon päättämään taloudesta (numerolla 14). Partiotoiminnan tukea voisi maltillisesti nostaa. Lisäksi suora vaalijärjestelmä ylimpiin päättäviin elimiin toisi kirkon linjan jäsenten (lue: yhteiskunnan) tasolle. Organisaatioon, johon ~70% suomalaisista kuuluu, kannattaa vaikuttaa sisältäpäin. Sellossa voi äänestää, pelkkä henkilötodistus riittää.

Päivitys 13.11.2014:

Leppävaaran seurakunnassa 6,85 % äänioikeutetuista äänesti ennakkoon, kun yhteensä äänestämässä kävi 10,2 % ( viime vaaleissa 12,5 %). Annettujen äänien kokonaismäärä siis laski. Kokoomus ja sitoutumattomat - listamme sai kirkkovaltuustovaalissa 444 ääntä, joka oikeuttaa kahteen paikkaan. Itselleni vaalit toivat mukanaan 100 ääntä, jonka kautta aukeaa ovi kirkkovaltuustoon. Kiitos luottamuksesta!

Sidosryhmistäni: Kokoomuksen listoilta Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon nousi nyt vain 14 edustajaa, kun viime vaaleissa paikkoja oli 22. Lisäksi 61:sta valtuustoon valituista yhteensä 11 on allekirjoittanut Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelman.

Maailmanparantamisen oikeat kasvot

Mieron tie on rakennettu hyvistä aikomuksista. Aikomuksista, jotka itsessään tavoittelevat jotain jaloa, mutta kontekstissaan vievät meitä yhä syvemmälle pohjamutiin. Tässä tilanteessa olemme nyt erityisesti julkisen talouden osalta. Taantumaa on takana seitsemän vuotta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta on jo 58%, mikä ei ole paras pohja, jos orastavaa kasvua alkaa näkyä.

Vain uskottava julkinen taloudenpito voi pelastaa hyvinvointivaltion. Julkisen talouden hallinta vaatii päämäärän ja tahtoa päästä sinne. Tahtoa se vaatii erityisesti siinä, että jos yrittää puolustaa kaikkia saavutettuja etuja, kaikkia palveluja, kaikkia hyviä aikomuksia – niin ei lopulta puolusta niistä mitään. Tämä opittiin 1990-luvun alussa. Nyt Espoon vuosikate on jo 100 miljoonaa euroa alle kestävän tason.

Tässä tilanteessa pohdimme tulevana maanantaina Länsimetron Kivenlahteen ulottuvan jatkon rakentamispäätöstä. Espoon tulisi taata 560 miljoonaa euroa Länsimetro Oy:n lainaa metron jatkon osalta, nyt kun valtioltakin on saatu nyhdettyä lupaus osallistua 240 miljoonalla eurolla. Työmaalla olisi valmius aloittaa heti, kun kansainvälinen huippuosaaminen on vielä paikalla. Työmaa myös nivoutuisi hyvin Matinkylään uloittuvaan rakentamiseen, joka tulee päätökseen 2015 lopulla. Kaivaminen ja räjäytykset saataisiin tehtyä kerralla.

Me emme rakenna vain metroa. Me rakennamme sitä kaikkea, mitä metro mahdollistaa. Ja tämä päätös on tehtävä 50 vuoden tähtäimellä. Kuka vaan voi sanoa – ja olla oikeassa, että pelkäksi nykyisten bussien korvaajaksi metro on tolkuton investointi. Tämä vuotuinen säästö kun on arviolta 16,6 Me.

Vaikeaa tässä tietenkin on hahmottaa, mitkä tarkalleen ovat ne tekijät, ne niin sanotut dynaamiset tekijät, jotka mahdollistuvat metron myötä. No, asuntoja tulee ainakin lisää. MAL-sopimus valtion kanssa velvoittaa Espoota 3125 uuteen asuntoon vuodessa. Nykyisestä asuntopulasta päätellen uudet asunnot täyttyvät ihmisistä. Nämä ihmiset luovat työpaikkoja ja työllistyvät. Toivottavasti vielä Aalto-yliopiston innovaatioekosysteemiin, Keilaniemen ja Otaniemen paikkeille. Kaupunki saa verotuloja. Lisäksi palvelut keskitetään näin muodostuvien hyvien liikenneyhteyksien varrelle, kuten Leppävaarassakin on tehty. Keskittämisestä on hyötyä, kun myös kunnallisia palveluita voidaan tarjota täyden tavaratalon periaatteella. Tarpeeseen löytyy ratkaisu paikan päältä, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan muualta. Samalla vältetään hajautetun mallin ongelmat, mikä näkyy positiivisesti kaupungin taloudessa.

Kokoomussa arvostetaan vastuunkantoa. Se, että parantaa oma elinympäristöään, maailmaa, niin kuin rakennusta tulee perusparantaa – suunnitellusti ja pitkällä tähtäimellä – on parempi kuin yksittäiset hetken mielijohteesta tai liian myöhään tehdyt toimenpiteet taloon, jonka perustus lopulta sortuu. Taantuman keskellä tehtävä 560 miljoonan euron investointi saattaisi pitkällä tähtäimellä liikkeelle noin 5 miljardin euron edestä rahaa, josta valtaosa tulisi yksityiseltä puolelta maanpäälliseen rakentamiseen. Lyhyellä tähtäimellä Länsimetron jatko sitouttanee myös osaltaan noin 6000 henkilötyövuotta.

Ville Lehtola

Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (kok)

Espoo

Julkiset subventiot näkyviksi palveluiden käyttäjille

Tänään kaupunginhallituksessa sain tuottavuusohjelman toimenpiteisiin ujutettua sen, että kaupungin subventio tulee näkyviin laskuissa/kuiteissa kun käyttää palveluita. Asia ollut takaraivossa vasta joku 5 vuotta ja sitä on ennenkin useampaan otteeseen koetettu saada eteenpäin. Pitkäjänteistä settiä tuo politiikka! Tämänpäiväinen meni vielä esittelijän nimiin eli varmasti jotain tapahtuu. Niin, ja kiitoksia myötävaikuttajille! 

Ohjelman keskeisiin toimenpiteisiin ajamani ja lisätty teksti (s.8) sanasta sanaan:

Selvitetään kaupungin maksaman

osuuden eli subvention lisääminen

kaupunkilaisille osoitettuihin laskuihin,

ensisijaisesti terveyspalveluiden, sivis-

tystoimen ja joukkoliikenteen osalta.

Asia tuodaan kaupunginhallitukselle

päätettäväksi. 

 

Perusteluni: On sinäänsä itseisarvo avata julkisia rahavirtoja ja sitä kautta luoda perusteita mm. veropolitiikalle. Yleisellä tasolla kustannustietoisuus johtaa kustannusvaikuttavuutta lisääviin toimintamalleihin. Espossa sivistystoimen puolella käytäntöä voi laajentaa päiväkotimaksuista, joissa subventio on näkynyt jo pari vuotta, liikuntapuolelle mm. uimahallit ja vastaavat.

12.5.2014 Ville Lehtola