Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) syövät noin 60% vuotuisesta julkisesta budjetista. Tästä erikoissairaanhoidon osuus on pieni, mutta merkittävä osa, joka kasvaa 5-6% vuositahtia. Yksi tärkeä, vaikkakaan ei ainoa, tapa lisätä tehokkuutta on digitaalisuus, eli tietojärjestelmät.
Tavoitteena modulaariset järjestelmät
Joksenkin tähän päivään asti kunnallinen sote on hankkinut itselleen monoliittisia tietojärjestelmiä. Toisin sanoen yksi toimittaja on toimittanut koko paketin niin, että mitään kehitystä tai lisätoimintoja on ollut käytännössä mahdotonta tai hyvin epätehokasta toteuttaa muuten kuin tämän yhden toimittajan kautta. Tilannetta kutsutaan yhden toimittajan loukuksi, ja se on vältettävissä modulaarisen järjestelmän avulla.
Viron ICT-arkkitehtuuri on XML-pohjainen X-Road, sisältäen muun muuassa määritelmät, kryptauksen ja autentikaation. Tällaisella julkisen sektorin edellyttämällä arkkitehtuurilla saavutetaan tärkeä ominaisuus, eli että jokainen järjestelmä on ikään kuin moduuli suuressa kokonaisuudessa. Toisin sanoen, kun järjestelmät pakotetaan määritelmien avulla keskustelemaan samalla "kielellä", ne voivat kommunikoida eli vaihtaa tietoa.
Suomessa tällaisesta modulaarisuudesta vielä haaveillaan. Julkisen sektorin näkökulmasta yhteinen määrittely olisi lottovoitto, ja se olisi pitänyt tehdä samaan aikaan kuin Virossa. Se nimittäin mahdollistaa eri toimintoihin
liittyvien moduulien kilpailuttamisen, mikä puolestaan pitkällä
tähtäimellä nostaa tehokkuutta. Esimerkiksi pk-yritykset voisivat
osallistua moduulien kilpailutuksiin, kun hankintojen koko ei olisi niin megalomaaninen.
Koska asia on mielestäni erinomaisen tärkeä, lobbasin kevään vaalien jälkeen määrittelytyön kirjaamista hallitusohjelmaan, joka olisi mielestäni pitänyt tehdä näin. Lopullinen kirjaus oli kuitenkin erilainen. Tästä huolimatta Sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely-yhteistyö on käynnistynyt, nimellä UNA (latinaa tarkoittaen yhdessä tekemistä, samaan aikaan tekemistä). Hyvä niin.
Apotti
Apotti-hanke lähti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Helsingin kaupungin tarpeesta hankkia uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Apotti (384Me) on todennäköisesti viimeinen Suomeen ostettava monoliittinen tietojärjestelmä. Näin siksi, että kun määritelmätyö tulee valmiiksi, modulaariset järjestelmät valtaavat markkinan. (Tai niillä tulee olemaan aidosti toimiva markkina)
Epicin toimittama Apotti ei ole valmis paketti. Siihen pitää kehittää sosiaalipuolen järjestelmä "tyhjältä pöydältä".
Kehittäjäyhteisön ammatillinen uutispalvelu DailyWTF kertoo Epicin Mumps-kielen kyseenalaisista ominaisuuksista. Näistä suurin merkittävä tekijä on se, että järjestelmäkehittäjien oma urakehitys tyssää siihen kun he koskevat kyseiseen systeemiin. Toisin sanoen, Mumps-kieli on niin kaukana muusta ohjelmoinnista, että järjestelmän parissa työskentely katsotaan dismeriitiksi. Parhaat kyvyt eivät siis ole kehittämässä (tätäkään) sote-IT järjestelmää.
Espoon kaupunki päätti olla lähtemättä mukaan Apottiin, koska Espoossa käytössä olevat Tiedon toimittamat Effica-järjestelmät, terveys- tai sosiaali-Effica, eivät vaadi välitöntä vaihtamista. Kuitenkin jo lähitulevaisuudessa tarvitaan vaihtoehto paitsi näille, myös Epicin järjestelmälle.
Vaihtoehto
Espoon Kokoomus haluaa avoimen lähdekoodin huomioimista sote-järjestelmien kehittämisessä. Toive on esitetty useita kertoja eri tahoilta. Nyt on kuitenkin ainakin yksi lupaava esimerkki, eli avoimen lähdekoodin OSCAR-tietojärjestelmä, (Open Source Clinical Application). Kyseisellä järjestelmällä on noin 20% markkinaosuus Kanadan Ontarion osavaltiossa, ja se on myös käytössä useassa eri maassa.
Sosiaalipuolen järjestelmä pitää kehittää OSCAR:iin aivan kuten Epicin järjestelmäänkin, koska kummassakaan ei sitä lähtökohtaisesti ole. OSCAR:in etuna tässä on sen modernisuus ja avoimuus, joka mahdollistaa modulaarisuuden.
Vaihtoehto on periaatteessa olemassa. Hankalaa on se, että Suomen parhaat IT-yritykset eivät halua tehdä bisnestä hankintalain piirissä. Karkeasti siksi, että laki johtaa väkisin niin sanottuun kehittämisen vesiputousmalliin, kun paras kehittämisen malli on ketterä (lean).
Haluan, ja tiedän että moni muukin haluaa, että selvitetään miten tämä tai joku muu tämän kaltainen avoimen lähdekoodin järjestelmä voi näistä vaikeuksista riippumatta olla mukana hankinnoissamme. Edelleen, mikä voisi olla se liiketoimintamalli, jotta yksityisen puolen, eli kehitystyön ja ylläpidon, ja julkisen puolen, eli varsinaisen ydintoiminnan ja määritelmien ylläpidon, yhteistyö onnistuisi. Miten yksityinen saa kohtuullista voittoa ja julkinen puoli merkittävästi tämän ylittävää tehokkuuden kasvua.
Ville Lehtola
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (kok)
Espoo
Ville Lehtola
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (kok)
Espoo
