Luonnonsuojelu lähtee näkökulmasta, jonka mukaan luontoa pitää suojella ihmiseltä. Ihmistä ei siis pidetä luonnonsuojelussa osana luontoa, vaikka ihminen onkin siitä lähtöisin. Suojelemmeko luontoa sen itsensä vuoksi, vaiko siksi että voisimme elää sen keskellä?
Lähes koko historian ajan ihminen on pyrkinyt suojautumaan luonnolta teknologian turvin. Innovaatiot, kuten talojen rakennus ja lämmitys, ovat parantaneet ihmisten elintasoa ja terveyttä huomattavasti. Tänä päivänä yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, joissa voi matkustaa joukkoliikenteellä ja ajaa työmatkat pyörillä, sekä muutenkin ajatella vihreästi. Vihreän aatteen vankin kannattajakunta löytyykin suurista kaupungeista. Betoniviidakko mahdollistaa pienellä ekologisella jalanjäljellä elämisen.
Maaseudulla asuva vähemmistö elää luonnon helmassa. Pitkiin välimatkoihin tarvitaan auto, joka saastuttaa. Omakotitalon lämmitys kuluttaa enemmän energiaa kuin kerrostalon. Elämä on monilla tavoin saastuttavampaa, kuin kaupungissa. Kuuluuko siis maalla asuminen luonnonsuojeluideaaliin?
Teot kannattaa kohdistaa sinne, missä niillä on eniten merkitystä. Globaalin saastekuorman hillitsemiseksi on meidän omien päästöjemme toistuvan minimoinnin sijaan vietävä teknistä osaamistamme kehitysmaihin, tehotonta teknologiaa käyttäviin teollisuuslaitoksiin, voimaloihin sekä kotitalouksiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti