torstai 27. marraskuuta 2014

Oleelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta

Minulta pyydettiin näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta. Tein samalla vaivalla asiasta blogitekstin, koska aihe on ajankohtainen. Olkaa hyvät! :)

-----------------

Muistio sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta

Ville Lehtola, Kaupunginhallituksen jäsen, Valtuutettu, Espoo

26.11.2014
Kilpailutus on tapa tehdä julkinen hankinta. Euroopan unionin säädöksistä:

"Suomen julkisten hankintojen tekemistä sääntelevät hankintalait perustuvat kahdelle pääperiaatteelle: kaikkiin hankintoihin tulisi soveltaa avointa hankintamenettelyä ja kaikkia tarjoajia tulisi kohdella tasapuolisesti." [1]

Kirjoitan tähän mielestäni kilpailutuksen kolme oleellisinta pointtia:

1. Mitä kilpailutetaan. Kilpailutetaanko esimerkiksi kannettavat tietokoneet kertaostoisina laitteina, vai leasing-sopimuksella, johon kuuluu ylläpito ja huolto. Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan kilpailuttaa esimerkiksi terveysasemakäynnit tai jonkun tietyn ihmisjoukon koko hyvinvointi (ns. kansanterveys). Pelkkien terveysasemakäyntien kilpailuttamisessa "oven heilumisen" yksikköhinta saadaan painettua alas, mutta ihmisten hyvinvoinnin kannalta tämä ei välttämättä ole kustannustehokkain tapa. Lisäksi jos hankinta tehdään huolimattomasti, voidaan joutua ostamaan jotain mitä ei lopulta halutakaan. Jos tilat ovat jo olemassa, vain toiminta kannattaa kilpailuttaa, ettei tarvitse kustantaa esimerkiksi uutta kiinteistöä (tai kiinteistövuokraa). Esimerkkinä myös Viron X-Road modulaarinen tietojärjestelmä, johon voi kilpailuttaa täydentäviä palasia vs. Helsingin ja muiden Apotti-hanke, jossa koetetaan kilpailuttaa kaikki tietojärjestelmät yhdessä paketissa (ja ajaudutaan jatkoa ajatellen Suomelle perinteiseen yhden toimittajan loukkuun, jossa parannuksia järjestelmään voi tehdä vain yksi taho).

2. Toimivat markkinat. Kilpailutuksella haetaan yleensä parasta tuotos per panos -suhdetta eli tehokkuutta (eli kustannustehokkuutta tai kustannusvaikuttavuutta). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuten muissakin hankinnoissa kilpailutus kannattaa silloin, jos se kohdistuu toimiville markkinoille. Tämä on kilpailutuksen voima: yleensä ei tiedetä paljonko mikäkin palvelu käytännössä maksaa toteuttaa, mutta kun hankinta tehdään toimivilta markkinoilta, tiedetään että ei makseta liikaa. Käytännössä toimivat markkinat tarkoittavat 3 tai useampaa toimijaa, jotka jättävät tarjouksen kilpailutukseen. Huom! Jos toimivia markkinoita ei ole, ja kyseessä on esimerkiksi monopolitilanne, kilpailutus voi tuotaa huonomman tuloksen, kuin jos toiminta tehtäisiin kunnan omana toimintana. Maakunnissa lääkärifirma A on voinut olla ainoa tarjoaja, jolloin kokonaiskustannukset ovat nousseet kilpailutuksen myötä. Suuret kaupungit ja maakunnat ovat siis hyvin erilaisia toimivien markkinoiden näkökulmasta.

3. Kuka kilpailuttaa. Kilpailuttaako kunta terveysaseman, vai kilpailuttaako asiakas palveluntarjoajan (kts. alla Ruotsista). USA:ssa terveyspalvelut ovat kalliita, koska yksittäiset sairaalat ostavat itse omat laitteensa, kun Euroopassa nämä hankinnat hoidetaan jopa maan laajuisesti (ns. ison ostajan voima).

Lopuksi pari sanaa Espoosta:
Espoossa on kilpailutettu väestövastuu (eli ns. kansanterveys) kahden terveysaseman osalta, Espoon keskus (ei Samaria) ja Puolarmetsä. Rahoitusmuoto on kapitaatioperusteinen, eli tuottaja ei saa rahaa "oven heilumisesta" vaan siitä, paljonko alueella asuu ihmisiä. Rahoitusmalli tukee tuottajan insentiiviä saada ihmiset voimaan hyvin, kun muut kilpailutusehdot ovat kohdillaan. Ensimmäisen eli Espoon keskuksen terveysaseman väestövastuu on 15000 henkeä. Alihankitun tuottajan aloitettua jonot kiireettömälle lääkärivastaanotolle (T3-aika) saatiin purettua 42 arkipäivästä alle 15 arkipäivään, asiakaspalaute muuttui positiivisemmaksi ja kustannussäästöt olivat noin 40%! (odotus oli 10%-20%). Kiinteistöt eivät olleet kilpailutuksen piirissä, Puolarmetsän alihankittu asema toimii siinä missä ennen toimi kunnan terveysasema. Päivähoidossa yksityinen on tyypillisesti 15%-25% halvempi.

Ja pari sanaa Ruotsista:
Ruotsissa sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailuttaa asiakas, ja rahoitus tulee pelkästään läänin eli landstigetin kautta (ns. raha seuraa potilasta-malli eli yksikanavarahoitus). Käydessään lääkärissä, potilas ei edes välttämättä tiedä, onko kyseinen palvelutuottaja yksityinen vai julkinen. Lisäksi lääkärit voivat pitää yksityispraktiikoita vaikka oman kotinsa yhteydessä. Jönköpingin läänissä on parhaita kustannusvaikuttavuustuloksia, ja sieltä mm. Espoon virkamiehet ovat käyneet hakemassa oppeja.

[1]: http://europa.eu/youreurope/business/public-tenders/tools-database/index_fi.htm#finland_fi_benefiting-from-public-contracts