Koulut kuntoon!

Homekoulut on syytä korjata ja kaikille turvata terveet oppimis ja -työskentelytilat.

Tilannekuva Espoosta

Loppuvan valtuustokauden alussa kaupunki korjasi/uudisrakensi noin 2 koulua vuodessa, ja kun kouluja on yli 100 niin sehän on mahdoton yhtälö, että jokainen koulu kestäisi 50 vuotta ilman operaatioita. Tämän lisäksi "korjausvelkaa" on pitkältä ajalta, eli kouluja pitäisi saada kuntoon 4-6 kpl vuositahdilla. Haasteena on paitsi ylimenokauden resurssointi, erityisesti resurssien hukkaaminen, johon pitää pureutua. Kokoomus harkitsee johtoroolin eli kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtajuuden ottamista vaalien jälkeen itselleen, jotta hommaan saadaan lisävauhtia. Kirjoitan tämän näin kaupunginhallituksen jäsenenä.  

Tulevat toimet ja tahtotila

Itselleni koulujen (ja muidenkin sisätilojen) kunto on ensiarvoisen tärkeä asia. Olen itse onnistunut välttämään sairaat tilat. Nopea rahoitus hoidetaan lainalla, ja pitkällä aikavälillä suunnittelu- ja rakennusprosessit otetaan kokonaisuutena haltuun.

Ville Lehtola
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (kok)
Espoo


PS. Seuraavaksi Espoon Kokoomuksen viime kauden aikaansaannoksia ja suunnitelmia tulevalle kaudelle. Mitä on tehty tällä valtuustokaudella?

Lähihistoriaa ja saavutuksia

1. vastuunjako on selkiytetty (mutta se edellyttää, että rehtorit reklamoivat ongelmista ensin tilakeskukseen kuten vuokralaisen kuuluu)
2. vastuu korjaus- että rakennusprosesseista on tilakeskuksella
3. vastuu väistötilojen järjestämisestä on tilakeskuksella; väistötilojen kulut peritään hallintokunnalta, mikä on väärin; toisaalta on mahdollista käyttää kalliita lyhytaikaisia väistötiloja tai edullisempia pysyviä väistötiloja
4. viestinnän hoitamiseen on määritelty proseduuri, jossa jokaisella osapuolella on omaan ammattitaitoon perustuva rooli
5. epäillyn sisäilmaongelman käsittelylle on määritelty proseduuri, joka on huomattavasti aikaisempaa nopeampi. Kouluterveydenhoidon rooli tilanteen seuraajana on nostettu kärkeen.
6. korjauskohteet tutkitaan työn pohjaksi, mutta vanhojen rakennusten korjaamiselle on tyypillistä, että työn edetessä paljastuu uusia korjattavia kohtia. Kuitenkin pyritään korjaamaan vain se, mikä on pilalla, ei sitä, mikä on kunnossa.
7. suunnitteluun, rakennuslupaprosessiin ja kilpailuttamiseen menee se aika, mikä siihen menee. Joissain tapauksissa (esim. Jousenkaari) halutaan samalla tehdä jotain, johon tarvitaan asemakaavamuutosta, ja siihen menee lisäaikaa
8. korjausta odottavista kouluista on pitkä lista, jossa virkamiehet ovat asettaneet ne prioriteettijärjestykseen usean eri tekijän perusteella. Luottamushenkilöt ovat nostaneet homevaurioisimpia kouluja listan kärkeen.
9. On perustettu kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto, joka on samalla tilakeskuksen johtokunta. Eli tilakeskus on liikelaitos, mutta se ei kuitenkaan saa itsenäisesti päättää tilojen kunnossapidosta, vaan valtuusto rajoittaa sitä talousarviolla. Nykymallilla päästään edelleen lainaamaan taseesta.
10. valtuustoryhmä ja sen puheenjohtajisto on tavannut ja kuullut keväällä 2017 asiantuntijoita (rakennusalan yritykset, Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori, Työterveyslaitoksen sisäilma-asiantuntija) jatkotoimenpiteiden määrittelyä varten.

Mitä tehdään seuraavaksi?

• Tieto on valttia. Asioista on otettava vielä paremmin selvää. Uudet valtuutetut ja erityisesti tila- ja asuntojaoston jäsenet tulee perehdyttää rakentamisen ja korjausrakentamisen lainalaisuuksiin. On kuunneltava alan parhaita asiantuntijoita, jotta voidaan muodostaa oikea tilannekuva asioiden ratkaisemiseksi. Ongelma ei ole vain Espoon ongelma. Saman asian kanssa kamppailevat muut suuret kaupungit. Ehdotamme, että on laadittava verkostomainen malli, jossa yhteistyössä muiden suurten kaupunkien kanssa kutsutaan yhteiseen foorumiin parhaat asiantuntijat yliopistoista, rakentajista, rakennuttajista ja suunnittelijoista. Hyödynnetään tutkimustietoa siinä, miten pystytään tekemään kestävämmin se, mitä tehdään. Päätökset korjaamisesta tai purkamisesta on tehtävä analyyttisesti. Päätökset on toimeenpantava nopeammin. Kaikkien osallisten on opittava luottamaan toisiinsa. Kun luottamus syntyy, saadaan työrauha tehdä oikeita toimenpiteitä
• Käytetään verorahat vastuullisesti. On rakennettava paremmin ja korjattava kestävämmin. Tilaohjelmat vakioidaan. Käyttäjälautakunta laatii koulu-ja päiväkotiverkot ja ilmaisee tarpeen tiloille. Tilapalvelut toteuttaa tilat. Hankkeille on määritettävä aiempaa selkämmin hankkeen omistaja, joka on vastuussa toteutuksen aikataulusta ja budjetista. Samalla rahalla saadaan enemmän, kun otetaan käyttöön tyyppikoulut ja –päiväkodit. Suunnitteluprosessi tehdään avoimemmaksi ja toimijat otetaan mukaan varhaisemmassa vaiheessa, jotta markkinoiden osaamisesta saadaan parempi hyöty. 
• Keskitytään palvelun tuottamiseen. Kaupungin ydintehtävä ei ole rakennusten omistaminen. Meillä on jo nyt myönteisiä kokemuksia siitä, että lukiota käydään Aalto-yliopiston tiloissa (school as a service). Länsimetron seutuun järjestetään tilat muutenkin kuin rakentamalla perinteisiä koulurakennuksia. Näistä kokemuksista opitaan ja tavoitteena on konseptoida uusi malli koulun ja päiväkotien toiminnan järjestämiseksi. Tässä hyödynnetään myös kokemuksia muista Euroopan maista. Tutkitaan avoimesti uusien rahastomallien käyttöönottoa. Koska kaupungissa on joka tapauksessa useita elinkaarensa päässä olevia rakennuksia, korjaustöiden aikaisiin väistöihin on haettava suunnitelmallisuutta. Yhtenä vaihtoehtona on pysyvien väistötilojen etsiminen. Jossain määrin tilojen tehokasta käyttöä voidaan tukea suuntaamalla asuntotarjontaa lapsiperheille alueilla, joissa on vapaata tai vapautuvaa tilaa tarjolla.
• Rakennusten oikeanlaiseen käyttöön tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Isoilla kiinteistönomistajilla on tyypillisesti kiinteistöpäällikkö / -päälliköt, jotka näkevät kiinteistöjen tilan ja toiminnalliset tarpeet. Heidän tehtävänään on pitää kiinteistöt kunnossa. Rakennukset eivät kestä, jos niitä käytetään väärin tai niiden huolto- ja korjaustoimet laiminlyödään. Siksi rakennuksille tulee laatia oma käyttö- ja huoltokirja, jotta niitä käytetään ja huolletaan oikein. Käyttö- ja huoltokirjan avulla voidaan saavuttaa halutut käyttöolot, rakenteiden ja laitejärjestelmien suunnitellut käyttöiät sekä hyvä energiatalous järkevästi ja taloudellisesti. Kiinteistönpidon kokonaishallinnan kulut on saatava näkyviin, jotta epämääräiset kulut eivät valu ylisuurina sisäisiin vuokriin.