sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Puoluekokous 2010

Jyväskylän paviljongissa järjestetty Kokoomuksen puoluekokous sujui leppoisissa merkeissä. Mikäs siinä - ensikertalaisena.

Onnistuin parantamaan puolueen hyvinvointipoliittista kannanottoa, kun lisäysehdotukseni hyväksyttiin. Ehdotuksessa painotetaan ennaltaehkäisevän työn tieteellisen arvioinnin merkitystä. Arvioinnista saadulla tieteellisellä tiedolla saadaan voimavarat parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Lisäysehdotuksen jälkeen kävin puhujanpöntössä peräti toisenkin kerran, kun keskusteltiin siitä, miten yhteiskunta luo kannustavat puitteet työlle ja elinkeinoelämälle. Kävin peräänkuuluttamassa keskustelua kannustavuuden tulkinnasta liittyen immateriaali- ja tekijänoikeuksiin. Kysymys kuului, halutaanko kannustaa näiden oikeuksien omistamiseen ja niiden varjeluun vai uuden luomiseen ja kehittämiseen.

Puoluehistoriallisia päätöksiä tehtiin muutaman pitkäaikainen puheenaiheen tiimoilta. Kokouksessa hyväksyttiin aloite sukupuolineutraalista avioliitosta puoluehallituksen esityksen mukaisesti. Lisäksi hyväksyttiin pakkoruotsin kumoamista esittävä aloite.

Parasta ajanvietettä oli kuitenkin kokouksen yhteydessä käymäni keskustelu ihmisten kanssa. Aika vierähti nopeasti, sillä mielenkiintoisia puheenaiheita oli jälleen enemmän kuin mistä parissa päivässä ehti jutella.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Terveydenhuollon synkkä tulevaisuus

Lahdessa järjestettiin kahden päivän TERVE-SOS 2010-seminaari, jonka teemana oli "Toimiva arki". Peruspalveluministeri Paula Risikko kannusti tekemään huomisen tekoja tämän päivän tiedolla. Seminaari laittoikin ajattelemaan sekä Suomen, että Espoon tulevaisuutta.

Tulevaisuuden näkymiä avaa vuonna 2009 julkaistu Kuntaliiton tutkimus "Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka". Tutkimuksen viesti yksinkertaisuudessaan asettaa tiukan aikarajan: vuonna 2013 pitäisi viimeistään nuijia päätös palveluverkon ja -rakenteen uudistuksista. Aikarajan asettaa ensisijaisesti vanhusten määrän kolminkertaistuminen vuodeksi 2025. Julkisen talouden haasteet kasvavat vastaavasti, ja näihin haasteisiin vastaaminen vaatii rakenneuudistuksia. Rakenteiden onnistunut muuttaminen suuressa mittaskaalassa, siten että todellista hyötyä saadaan, vaatii ajallisesti nämä esille tulleet jopa kymmeneen vuotta. Vanhusten määrä dominoi julkista päätöksentekoa viimeistään vuosina 2017-2020.

Muitakin uhkakuvia on. Terveydenhuollon kulut kasvavat nopeammin kuin Suomen bruttokansantuote (BKT). Ennen pitkää tämä trendi käy kestämättömäksi. Väistämättä joudutaan keskustelemaan hoitoihin liittyvistä rajauksista. Esimerkiksi kuinka paljon korvataan lääkkeiden patenttimaksuja ja missä määrin velvoitetaan ensin kokeilemaan patenttivapaita, keskimäärin hieman heikkotehoisempia vaihtoehtoja. Yleisesti ottaen tullaan puhumaan siitä, missä määrin kansanterveydellisen marginaalihyödyn tavoittelu suurin kustannuksin on mielekästä.

Jotta menojen hallitsematon kasvu saadaan kuriin, tarvitaan strategista tulosohjausta. Tänä vuonna hyväksyttäneen uusi terveydenhuoltolaki, joka tuonee uusia keinoja kuntatasolle tulosohjauksen jalkauttamiseen. Lisäksi joudutaan vielä pohtimaan, onko mahdollista tarjota sama palvelutaso koko Suomen alueella. Millaisiin tulonsiirtoihin suuret kaupunkiseudut joutuvat uhrautumaan tulvaisuudessa? Tänä vuonna Espoo tukee maaseutua 180 miljoonalla eurolla eli maksaa tämän verran tuloverojen tasausta valtiolle. Espoolaista kohden tämä summa on noin 740 euroa.

Tulevaisuudessa terveydenhuolto muuttuu räätälöidyksi, perustuen yksilön geneettiseen tietoon. Näin ainakin, jos professori Pekka Ruotsalaiseen on luottaminen. Visio on mielestäni oikea, nimittäin liittyyhän oma väitöskirjatyönikin juuri geneettisen tiedon mittaamisen helpottamiseen. Jo nyt verkossa on olemassa pilvipalveluina järjestelmiä kuten Google Health, joilla ihmiset voivat seurata oman terveytensä kehittymistä. Nämä palvelut luonnollisesti edellyttävät kehon eri signaalien mittaamista. Mittalaitteista ainakin sykemittarit ovat jo yleistyneet kuntoilijoiden keskuudessa. Muitakin seurattavia indikaattoreita riittää. Mainittakoon vaikka hapenotto, lihasvoima, rasvapitoisuus ja paino.

Sähköiset palvelut ovat suuri mahdollisuus. Terveyskeskuskäyntejä voidaan vähentää esimerkiksi verkon välityksellä tapahtuvan omahoidon avulla. Esimerkiksi diabeetikot voivat itse kotona mitata verensokerinsa. Lisäksi potilaiden osallistaminen hoitoprosessiin voi toimia motivoivana virikkeenä hoitosuunnitelman toteuttamisessa.

Sähköisissä palveluissa on myös omat haasteensa, jotka ilmenevät tietorakenteiden välisinä eroina, eli standardien puuttumisena. Lainsäädäntöä ei asian tiimoilta ole. Keskustelu teknisistä standardeista on sotkeutunut kuntien itsemääräämisoikeuteen. Viiden vuoden tähtäimellä suunniteltu KANTA-hanke pyrkii luomaan kansallisen tietopankin, jossa olisi keskitetysti kansalaisten terveystiedot. Aikataulu saattaa olla ylioptimistinen nykyistä tietojärjestelmäviidakkoa ajatellen.

Tarvitaan vahvaa tahtotilaa ja selkeätä visiota, jotta julkisen terveydenhuollon suunniteltu toiminta saadaan optimaaliseksi kansantalouden kannalta. Priorisointi tulee tehdä strategisen ohjauksen kautta, ja ylihintaisen marginaaliedun tavoittelu pitää jättää historiaan. Tulevaisuus voi olla myös valoisa.

Ville Lehtola
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen