sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Lainsäädäntö tukahduttaa innovointia

Immateriaalioikeudet kuten tekijänoikeudet ja patentit ovat omiaan palkitsemaan uuden luojia. Taiteen ja tieteen tekijät voivat nauttia luomistyönsä hedelmistä muun muassa rahallisen korvikkeen myötä. Yksi suurimmista palkinnoista on jatkaa omaa työtään ilman rahallisia huolia tai muita velvotteita.

Äärimmilleen kiristettynä oikeudelliset suojat kuitenkin passivoivat tekijöitä, palkitsevat vanhan teknologian omistajia ja rikastuttavat asianajotoimistoja. Palkitsemisen painopiste siirtyy uuden luomisesta vanhasta kiinni pitämiseen. Voidaan kyseenalaistaa onko mielekästä esimerkiksi palkita taiteilijan edunsaajaa 70 vuoden ajan taiteilijan edesmenon jälkeen tai kannustaa yrityksiä sotimaan lakituvassa sen sijaan, että yritettäisiin kehittää uutta.

Tieteen piirissä ei arvosteta sellaista ihmistä, joka pimittää tai ei jaa tietoa. Ne, jotka jakavat eli julkaisevat tiedon, saavat kunnian keksinnöistä. Joskus kilpailu siitä, kuka ehtii ensin, voi olla kovaakin, mutta tiede etenee nimenomaan tiedon jakamisen kautta. Näin tiedeyhteisö tarjoaa puitteet jatkaa aikaisemmin tehtyä työtä. Menestyvät tiedemiehet saavat maineen ja kunnian lisäksi rahoitusta tutkimukseensa, jotta he voivat jatkaa sitä.

Nykypäivän tietoyhteiskunnassa tuotetaan jatkuvasti lisää oikeussuojan alaista materiaalia. On luomiskykyjen haaskausta, jos lainsäädäntö kannustaa olemassaolevien oikeuksien päällä istumiseen. Sopivan suuruinen aika nauttia työn hedelmistä voisi olla alasta ja työn laadusta riippuen jotain viiden ja kymmenen vuoden välillä. Kunnia työstä kuuluisi kuitenkin aina osoittaa sen alkuperäiselle tekijälle.

Ei kommentteja: