IT-toimintojen ja hankintojen poliittinen ohjaus

Maan hallitus on linjannut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kuuluvan itsehallintoalueille, ja lähettänyt 20.11.2015 nämä linjaukset lausunnolle kuntiin. Nyt on tilaisuus vaikuttaa myös siihen, miten IT (tai ICT) sote-palveluissa järjestetään. Linjausten peruslähtökohta on, että valtakuntaan tulee yksi tietohallinto. Olen kaupunginhallituksen jäsenenäkin esittänyt seuraavaa lisättäväksi Espoon lausuntoon, kohtaan mikä sallii vapaamuotoiset kommentit:

Yhden IT-toimittajan loukun välttämiseksi valtakunnallinen tietohallinto ei saa tarkoittaa yhtä valtakunnallista tietojärjestelmää. Yhden järjestelmän kankeus haittaa organisaatioiden kehitystä, ja erikoisyksiköiden integraatiota. Sen sijaan valtakunnallisen tietohallinnon päätehtävä on laatia ja ylläpitää kansallisia tietojärjestelmämääritelmiä, jotka koskevat itsehallintoalueita ja sote-tuottajia (vrt. Viron X-Road). Ylimenokaudella itsehallintoalueille ja tuottajille annetaan 2-5 vuotta siirtymäaikaa päivittää oma tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa vastaamaan määritelmiä, alkaen niiden asetuspäivästä. Määritelmiin siirtyminen on pakollista. Näin kaikki järjestelmät saadaan kommunikoimaan keskenään, niin että tieto organisaatioiden välillä kulkee sähköisesti. Määritelmät mahdollistavat järjestelmähankintojen pilkkomisen pienempiin osiin, niin että organisaatioiden ketterä kehittäminen on mahdollista, ja pk-yrityksetkin voivat osallistua kilpailutuksiin, joiden yhteiskoko on 2-3% julkisesta sote-budjetista.

Tässä yhteydessä on hyvä korostaa määritelmien elinkeinopoliittista merkitystä. Kun soten osuus on noin 60% julkisesta vuotuisesta käyttötaloudesta, ja IT:n osuus eri palvelusopimuksina ja järjestelmäkorvauksina on noin 3% tästä, sote IT edustaa noin prosenttia (1%) koko julkisesta sektorista. Ei ole samantekevää, käytetäänkö tämä raha ketterään kehitykseen kotimaisten pk-IT-yritysten kautta, vai maksetaanko se vastineeksi yhdestä monoliittisesta tietojärjestelmästä, joka kangistaa organisaatioiden kehityksen. Lisätietoja löytyy aiemmasta jutusta.

Appropoo, 7.12.2015 kaupunginvaltuustossa kannatin Tiina Elon toivomusesitystä ensi vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä:

Luottamushenkilö- ja johtamisuudistuksen yhteydessä varmistetaan ICT-toimintojen ja hankintojen riittävä poliittinen ohjaus. 

Poliittinen ohjaus joutuu tällä saralla osittain korvaamaan muun ohjauksen puutteita. Esimerkiksi valtiovarainministeriön vuonna 2009 aloitetussa sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmassa (SADe) tavoitteena oli sähköistää kaikki keskeiset palvelut vuoteen 2013 mennessä. Tavoite ei toteutunut. Syitä on varmasti useita. Huomattavaa kuitenkin on, että ministeriön ohjelman tavoitteet koskivat etupäässä kunnallisia palveluita, koska valtio ei järjestä juuri muita kuin poliisin palvelut. Aiemmin mainitsemani määritelmät ovat eräänlaisia terveydenhuollon standardeja, jotka olisivat olemassaolollaan ohjanneet tässäkin tekemistä oikeaan suuntaan. Niitä pitää osata vaatia.

Toivottavasti hyvät argumentit purevat itsehallintoalueuudistuksen laatijoihin. Sote-IT:n kanssa olisi vaihteeksi aika onnistua.

6.1.2015
Ville Lehtola
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (kok)
Espoo

EDIT:

Lopulliseksi muodoksi kristallisoitui:

Valtakunnallinen hankintaorganisaatio ja mahdollinen ICT-palvelukeskus eivät saa johtaa monopoleihin. Siksi valtakunnallisen tietohallinnon päätehtävä tulee olla laatia ja ylläpitää kansallista tavoitearkkitehtuuria, joka koskee itsehallintoalueita ja sote-tuottajia, ja joka sisältää yhteiset tietomääritelmät (vrt. Viron X-Road). Ylimenokaudella itsehallintoalueille ja tuottajille annetaan siirtymäaika, jona päivittää oma tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa vastaamaan tavoitearkkitehtuuria. Siirtyminen on pakollista. Näin kaikki järjestelmät saadaan kommunikoimaan keskenään, jolloin tieto organisaatioiden välillä kulkee sähköisesti. Määritelmät mahdollistavat järjestelmähankintojen tekemisen modulaarisesti, vaiheittain ja pienemmissä osissa, niin että organisaatioiden ketterä kehittäminen on mahdollista, ja pienillä toimittajillakin on mahdollisuus tulla palvelujen tuottajiksi.