Ville Lehtola, Espoo IRL

Aalto murtuu hallintoon (HS 6.12. mielipide)

2011-12-06T20:34:00.000+02:00

Kirjoitin mielipidekirjoituksen "Aalto murtuu hallintoon", joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 6.12. Haluan tässä tarkentaa yliopiston kokonaiskustannusmallin laskukaavaa, sillä kirjoituksessa se jäi epäselväksi. (Toimitus muokkaa teksteistä luettavimpia.) Projektin kokonaiskustannukset K lasketaan henkilösivukulukertoimen H = 1.52 ja overheadkertoimen O = 1.86 avulla bruttopalkoista B seuraavasti:

K = H*O*B = 2.83*B.

Näin ollen kerroin on lähellä kolmea. On selvää, että jonkinlaiset henkilösivukulut on hyväksyttävä kun pelkät lakisääteiset maksut edellyttävät noin 1.25 kerrointa. Toisaalta voidaan miettiä myös sitä, pitäisikö myös Suomen Akatemian ja opetusministeriön hallintokulujen osuus ottaa huomioon kerrointa laskettaessa kun tarkastellaan verorahoilla tehtävää tutkimusta.

Kaupungin palveluiden tuotteistaminen - Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 15.8.2011

2011-08-18T18:57:00.000+03:00

Pidin kaupunginvaltuustossa 15.8.2011 puheenvuoron, kun vuonna 2009 jättämäni aloite kaupungin palveluiden tuotteistamiseen liittyen käsiteltiin. Käytännössä aloitteeseen kirjoitettu vastaus hyväksyttiin ja niin ollen asia kirjattiin loppuun käsitellyksi. Itse puhe on tässä:

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut,

Koska kaupungin budjetilla on raamit, painimme vuosittain sen kysymyksen kanssa, miten käytämme ne rahat mitä meillä käytettävissä on. Siis miten käytämme verorahat parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuotteistaminen on yksi keino, josta voimme saada apua, kun pyrimme kohti tätä parasta mahdollista rahankäyttötapaa. Kuvitelkaa, jos kaupungin tarjoama palvelukokonaisuus koostuisi erilaisista paketeista, joiden tarkka hinta ja laatu olisi selvillä. Tällöin sekä meidän kuntapäättäjien että virkamiesten mahdollisuus vaikuttaa resurssien jakoon ja kohdistamiseen paranevat olennaisesti. Myös läpinäkyvyys kaupunkilaisten suuntaan paranee, kun tarkkaan tiedetään mihin rahat käytetään.

Hyvät valtuustokollegat,

Tuotteistaminen on myös keino madaltaa rakenteellisia esteitä, kun ajatellaan kuntien välistä yhteistyötä. Ja edelleen, palveluita voidaan siten myös sujuvasti ostaa muiltakin kuin julkisilta toimijoilta.

Olen pääosin tyytyväinen valtuustoaloitteen vastaukseen. Tuotteistaminen nähdään tarpeellisena ja itsestäänselvänä suuntana kaupungin eri toimien kehittämisessä. On myös erinomaista, että tätä tuotteistamista ei harrasteta erillisinä projekteina, vaan että sitä tehdään jatkuvasti osana ydintoimintaa.

Kiitos!

Lyhyt puhe valtuustossa 23.5.2011

2011-05-23T21:44:00.001+03:00

Normaalisti en blogaa puheitani, mutta tehtäneen poikkeus itse asian vuoksi. Puheessa käsitellään Espoon kaupunginvaltuuston rakennushankkeita (investointiohjelma).

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kanta-Leppävaarassa on huomattava pula päivähoitopaikoista. Siksi olen erittäin tyytyväinen investointiohjelmaan, niiltä osin kun se vastaa tähän huutavaan tarpeeseen. Roosaliinan ja Kepelin päiväkodit tulevat Etelä-Leppävaaraan ja uusi Painiityn alue saa oman päiväkotinsa (2012-2014).

Rohkenen iloita myös siitä, että Leppävaaran uimahallin peruskorjaus maauimaloineen on kaikesta huolimatta edelleen listalla (valmis 2015). Maauimala jäi aikanaan toteutumatta 1990-luvun laman vuoksi. Sen jälkeen uimahallin on käynyt kurkkimassa investointilistalla tai vastaavalla, useaan otteeseen.

Hanke on kehittynyt matkalla. Vuonna 2007 pidetyn arkkitehtikilpailun voittaja on käsittääkseni nykyinen toteutettava ehdotus (TUKAANI/BASIS). Toivon hartaasti, että nämä mainitsemani hankkeet, päiväkodit ja uimahalli, saadaan rakennettua tällä aikataululla.

Kiitos!

Tekniikan tohtori

2010-12-27T19:43:00.007+02:00

Väitökseni 17.12. meni läpi, sillä valmistuin tekniikan tohtoriksi 21.12.2010. Väsäsin sivullisten ottamista kuvista lyhyen koosteen väitöstilaisuudesta, jossa lectio praecursoria osuus on jäänyt aika vähäiseksi. Video on nähtävissä youtuben kautta.

Hieno fiilis kertakaikkiaan! Karokan järjestin kuvankauniissa villa Rulluddissa. Ilmeisesti kaikki viihtyivät, sillä kuulin vain kehuja hyvistä ja tunnelmallisista juhlista.

Pitääkin päivittää kaikki statustiedot pikemmiten.

Olkiluodon excursio

2010-11-19T21:29:00.000+02:00

Fyysikkoalumni ry:n järjesti 19.11. päiväexcursion Olkiluotoon. Saimme tavallista laajemman kiertokäynnin ja selvityksen reaktorifysiikasta Teollisuuden Voiman (TVO) henkilökunnalta. En osaa nimetä mitään muuta ryhmää (kuin fyysikot), joka olisi yhtä vahvasti ydinvoiman takana pelkästään rationaalisin perustein. Aiheen asiantuntijat muistuttivat Säteilyturvakeskuksen olevan länsimaisittainkin tiukalla turvallisuuslinjalla, ja hyvä näin.

Yleisen mielenkiinnon asiana mainittakoon, että näillä näkymin kolmas ydinreaktori olisi sähköntuotannossa mahdollisesti vuonna 2013. Nelosreaktorin, jolle eduskunta antoi tänä vuonna luvan, suunnitelmat ovat pitkällä.

Posivan loppusijoitusonkalon käyttölupahakemus käsiteltäneen vuonna 2018, jolloin itse loppusijoitus alkaisi vuonna 2020. Polttoainesauvojen käytön jälkeinen jäähdytys välivarastossa kestää joitakin kymmeniä vuosia, joten loppusijoituksella ei ole mikään kiire. Lisäksi polttoaineen kierrätys ja uudelleenkäyttö voivat vielä yleistyä Suomessa, mikä tulee ottaa loppusijoituksessa huomioon.

Olen ehdolla seurakuntavaaleissa

2010-10-27T21:33:00.003+03:00

Lähdin ehdolle, kun minua pyydettiin. Jouduin miettimään suhdettani kirkkoon, sillä lähtökohtaisesti tuntui jotenkin ihmeelliseltä, mitä luonnontieteilijä tekee kirkon jäsenenä. Toisaalta onnistui se aikanaan Descartesiltakin, joka oli rationalisti ja sanoi "ajattelen, siis olen".

Kirkko on mielenkiintoinen, koska se on rakkaudelle perustuva instituutio, joka on läsnä ihmisen tärkeissä vaiheissa: syntymässä, avioitumisessa ja kuoleman tullessa. Haluan vaalia perinteitä, jotka ovat osa suomalaista elämänmuotoa. Kristillinen humaani filosofia: "Tee toisille kuten itsellesi haluaisit tehtävän" luo hyvän pohjan kasvatukselle.

Missä asiassa pyrkisin sitten vaikuttamaan? Piispan ja edustajien valinta ovat tärkeimpiä pitkällä tähtäimellä, joskin heidän valintansa vienee vain pienen osan vuotuisesta kokousajasta. Sama pätee myös oman seurakunnan työntekijöiden valitsemiseen. Oman seurakunnan elinehtoja ovat tasapainoinen talous ja rohkeus keskittyä olennaiseen. Maallisia asioita ei pidä ylihengellistää.

Liityin Tulkaa kaikki-liikkeeseen, sillä kirkkoa ei muuteta omin toimin. Liikkeen tasa-arvoa alleviivaava agenda on mielestäni hyvä. Hankintoihin liittyviä klausuuleja, kuten eettisyys, vihreä sähkö ja reilu kauppa, puolestaan en niele pureksimatta. Hankintojen eettisyyttä voi olla vaikea arvioida. Kaupan kutsuminen 'reiluksi' ei välttämättä tee siitä reilua. On löytynyt yksittäistapauksia, joissa reilun kaupan plantaasin työntekijöille on maksettu vähemmän kuin viereiselle vapaiden markkinoiden plantaasin työntekijöille.

Mahdollisissa luottamustehtävissä keskittynen asioihin maallisen näkökulman kautta, mm. perinteet ja talous, vieden kirkkoa kohti nykyaikaa ja tasa-arvoa.

Puoluekokous 2010

2010-06-13T18:47:00.002+03:00

Jyväskylän paviljongissa järjestetty Kokoomuksen puoluekokous sujui leppoisissa merkeissä. Mikäs siinä - ensikertalaisena.

Onnistuin parantamaan puolueen hyvinvointipoliittista kannanottoa, kun lisäysehdotukseni hyväksyttiin. Ehdotuksessa painotetaan ennaltaehkäisevän työn tieteellisen arvioinnin merkitystä. Arvioinnista saadulla tieteellisellä tiedolla saadaan voimavarat parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Lisäysehdotuksen jälkeen kävin puhujanpöntössä peräti toisenkin kerran, kun keskusteltiin siitä, miten yhteiskunta luo kannustavat puitteet työlle ja elinkeinoelämälle. Kävin peräänkuuluttamassa keskustelua kannustavuuden tulkinnasta liittyen immateriaali- ja tekijänoikeuksiin. Kysymys kuului, halutaanko kannustaa näiden oikeuksien omistamiseen ja niiden varjeluun vai uuden luomiseen ja kehittämiseen.

Puoluehistoriallisia päätöksiä tehtiin muutaman pitkäaikainen puheenaiheen tiimoilta. Kokouksessa hyväksyttiin aloite sukupuolineutraalista avioliitosta puoluehallituksen esityksen mukaisesti. Lisäksi hyväksyttiin pakkoruotsin kumoamista esittävä aloite.

Parasta ajanvietettä oli kuitenkin kokouksen yhteydessä käymäni keskustelu ihmisten kanssa. Aika vierähti nopeasti, sillä mielenkiintoisia puheenaiheita oli jälleen enemmän kuin mistä parissa päivässä ehti jutella.

Terveydenhuollon synkkä tulevaisuus

2010-06-02T22:56:00.004+03:00

Lahdessa järjestettiin kahden päivän TERVE-SOS 2010-seminaari, jonka teemana oli "Toimiva arki". Peruspalveluministeri Paula Risikko kannusti tekemään huomisen tekoja tämän päivän tiedolla. Seminaari laittoikin ajattelemaan sekä Suomen, että Espoon tulevaisuutta.

Tulevaisuuden näkymiä avaa vuonna 2009 julkaistu Kuntaliiton tutkimus "Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka". Tutkimuksen viesti yksinkertaisuudessaan asettaa tiukan aikarajan: vuonna 2013 pitäisi viimeistään nuijia päätös palveluverkon ja -rakenteen uudistuksista. Aikarajan asettaa ensisijaisesti vanhusten määrän kolminkertaistuminen vuodeksi 2025. Julkisen talouden haasteet kasvavat vastaavasti, ja näihin haasteisiin vastaaminen vaatii rakenneuudistuksia. Rakenteiden onnistunut muuttaminen suuressa mittaskaalassa, siten että todellista hyötyä saadaan, vaatii ajallisesti nämä esille tulleet jopa kymmeneen vuotta. Vanhusten määrä dominoi julkista päätöksentekoa viimeistään vuosina 2017-2020.

Muitakin uhkakuvia on. Terveydenhuollon kulut kasvavat nopeammin kuin Suomen bruttokansantuote (BKT). Ennen pitkää tämä trendi käy kestämättömäksi. Väistämättä joudutaan keskustelemaan hoitoihin liittyvistä rajauksista. Esimerkiksi kuinka paljon korvataan lääkkeiden patenttimaksuja ja missä määrin velvoitetaan ensin kokeilemaan patenttivapaita, keskimäärin hieman heikkotehoisempia vaihtoehtoja. Yleisesti ottaen tullaan puhumaan siitä, missä määrin kansanterveydellisen marginaalihyödyn tavoittelu suurin kustannuksin on mielekästä.

Jotta menojen hallitsematon kasvu saadaan kuriin, tarvitaan strategista tulosohjausta. Tänä vuonna hyväksyttäneen uusi terveydenhuoltolaki, joka tuonee uusia keinoja kuntatasolle tulosohjauksen jalkauttamiseen. Lisäksi joudutaan vielä pohtimaan, onko mahdollista tarjota sama palvelutaso koko Suomen alueella. Millaisiin tulonsiirtoihin suuret kaupunkiseudut joutuvat uhrautumaan tulvaisuudessa? Tänä vuonna Espoo tukee maaseutua 180 miljoonalla eurolla eli maksaa tämän verran tuloverojen tasausta valtiolle. Espoolaista kohden tämä summa on noin 740 euroa.

Tulevaisuudessa terveydenhuolto muuttuu räätälöidyksi, perustuen yksilön geneettiseen tietoon. Näin ainakin, jos professori Pekka Ruotsalaiseen on luottaminen. Visio on mielestäni oikea, nimittäin liittyyhän oma väitöskirjatyönikin juuri geneettisen tiedon mittaamisen helpottamiseen. Jo nyt verkossa on olemassa pilvipalveluina järjestelmiä kuten Google Health, joilla ihmiset voivat seurata oman terveytensä kehittymistä. Nämä palvelut luonnollisesti edellyttävät kehon eri signaalien mittaamista. Mittalaitteista ainakin sykemittarit ovat jo yleistyneet kuntoilijoiden keskuudessa. Muitakin seurattavia indikaattoreita riittää. Mainittakoon vaikka hapenotto, lihasvoima, rasvapitoisuus ja paino.

Sähköiset palvelut ovat suuri mahdollisuus. Terveyskeskuskäyntejä voidaan vähentää esimerkiksi verkon välityksellä tapahtuvan omahoidon avulla. Esimerkiksi diabeetikot voivat itse kotona mitata verensokerinsa. Lisäksi potilaiden osallistaminen hoitoprosessiin voi toimia motivoivana virikkeenä hoitosuunnitelman toteuttamisessa.

Sähköisissä palveluissa on myös omat haasteensa, jotka ilmenevät tietorakenteiden välisinä eroina, eli standardien puuttumisena. Lainsäädäntöä ei asian tiimoilta ole. Keskustelu teknisistä standardeista on sotkeutunut kuntien itsemääräämisoikeuteen. Viiden vuoden tähtäimellä suunniteltu KANTA-hanke pyrkii luomaan kansallisen tietopankin, jossa olisi keskitetysti kansalaisten terveystiedot. Aikataulu saattaa olla ylioptimistinen nykyistä tietojärjestelmäviidakkoa ajatellen.

Tarvitaan vahvaa tahtotilaa ja selkeätä visiota, jotta julkisen terveydenhuollon suunniteltu toiminta saadaan optimaaliseksi kansantalouden kannalta. Priorisointi tulee tehdä strategisen ohjauksen kautta, ja ylihintaisen marginaaliedun tavoittelu pitää jättää historiaan. Tulevaisuus voi olla myös valoisa.

Ville Lehtola
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Terveydenhuollon johtamisessa keskityttävä vaikuttavuuteen

2010-04-19T18:55:00.002+03:00

19.04.2010 Valtuustoaloite

Terveydenhuollon tavoitteita mitataan pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Ensimmäinen on potilaskontaktien, esimerkiksi vastaanottokäyntien ja vastattujen puhelinsoittojen, määrä. Toinen on jonojen pituus ja kolmas käytetyn rahan, eli käyttötalouden, laskeminen. Nämä mittarit kuvaavat joitakin tavoitteita ja niiden toteutumista.

Koska mittarit ovat osa johtamisjärjestelmää, ne ohjaavat toimintaa. Terveydenhuolto on olemassa sairauksien hoitamista varten. Käyttötalouden ja potilaskontaktien mittaaminen kuvaa tätä tarkoitusperää vain välillisesti, kun suora vaikuttavuuden seuranta jää tekemättä. Tästä johtuen on mahdotonta tietää, miten terveydenhuoltoa tulisi optimaalisesti resurssoida tai mitä hoitoja priorisoida. Voidaan myös kysyä, mitkä ovat kansantaloudelliset vaikutukset, kun esimerkiksi sairaslomalla olevat työntekijät jonottavat hoitoa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon seurannassa tulee ottaa käyttöön hoidon vaikuttavuutta paremmin kuvaavia mittareita. Tietojärjestelmien avulla voidaan kerätä anonyymia tilastollista tietoa, esimerkiksi väestöryhmittäin ja eri diagnoosiluokituksia (diagnosis related groups) avuksi käyttäen.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen panostetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, ja että parhaita mittareita käytetään osana strategista johtamista.

Ville Lehtola

Loistokas puolueristeily

2010-03-24T20:30:00.001+02:00

Olin Kokoomuksen hyvinvointiristeilyllä 20.-21.3. Jos ei muuta sanottavaa tapahtumasta keksisi, niin ainakin risteilyn nimivalinta inspiroi mielikuvitusta. Mutta oikein meni, ei tehnyt "raikas meri-ilma" tai "päivällisellä nautittu sisäfile" tepposia.

Pian laivaan astumisen jälkeen alkoi kuulutusjärjestelmästä tulla puoluepropagandaa. Ohikulkevan hetken ajan pelkäsin sen vaikuttavan vaimoni Terhin viihtyvyyteen, sillä olinhan houkutellut hänet reissuun mukaan.

Jyrkin puhe oli mielestäni erinomainen. Se oli pääkohdiltaan samansisältöinen kuin puheenjohtajapäivillä kuulemani, ja rakentui suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen vastuullisen ja sosiaalisen markkinatalouden keinoin. On rohkaisevaa ja innostavaa olla puolueessa, jossa puheenjohtajalla on sana ja ajatus hallussa.

Laineilla seilattaessa tuli "minglauksen ja chit-chatin" lisäksi myös juteltua usean mielenkiintoisen ihmisen kanssa. Valtuustokollegoiden lisäksi vaihdoin lyhyesti ajatuksia mm. Paula Risikon, Wilson Kirwan, Suvi Lindenin, ja (laivan keskusradiosta tutun) Heikki Auton kanssa. Pisimmät ja mielenkiintoisimmat keskustelut käytiin päivällispöydässä johtajuudesta, ja baarin puolella terveyspalveluista.
Kokoomusopiskelijat ehtivät sitsata hytissä, vaikka menoa riitti yökerhossakin.

Sattumalta osuin samaan päivällispöytään energisten naisten, mm. Aira Samulinin kanssa. Päädyimme kahdestaan jopa samaan valokuvaan (löytyy facebookista).

Sunnuntaina kuuntelin Korholoiden tähdittämää ympäristöfoorumia. Eija-Riitan ja Aten keskinäinen charmantti viestintä toi ehdotonta viihteellistä lisäarvoa hyvin laadukkaille ja asiakeskeisille alustuksille. Myöhemmin maistui Paula Risikon näkemys Sote-piirien tulevaisuudesta.

Risteily oli mielestäni loistokas tapahtuma. Jopa niin loistokas, että satamaan paluu oli hieman haikea, sillä mielenkiintoista keskusteltavaa olisi riittänyt vaikka kuinka.

Onko työntekijäpulaa edes olemassa?

2009-12-30T19:35:00.000+02:00

Työurien pidentäminen on saanut viime aikoina paljon huomiota liittyen eläköitymisen uhkaan. Ennusteiden mukaan hoitosuhde työssäkäyvien ja ei-työssäkäyvien välillä on muuttumassa puolikkaasta kolmasosaan kymmenen vuoden sisällä. Hoitosuhteen muutos koetaan ongelmaksi, jonka ratkaisuksi on tarjottu työuran pidentämistä molemmista päistä.

Työurien pidentäminen alkupäästä liittyy ns. koulutuksen nivelvaiheisiin. Nivelvaiheet kuvaavat nuoren siirtymistä eri oppilaitoksesta toiseen. Nivelvaiheiden pitäisi pysyä lyhyinä (ei välivuosia) ja selkeinä (ei päämäärättömyyttä). Opetusjärjestelmän heikkoudet johtavat nivelvaiheiden oireisiin. Lähtökohtaisesti maksuttoman opetuksen maahan, Suomeen, on pesiytynyt opiskelijoita eriarvostava outolintu - valmennuskurssit, jotka ovat konkreettinen esimerkki nivelvaiheen oireista. Ylioppilaiksi valmistuvat eivät siis sellaisenaan kelpaa yliopistoon. Asetelma on haaste opetusministerille.

Eläköitymisiän toteuma on tällä hetkellä alle kuuden vuosikymmenen, ja sen noston on tarkoitus pidentää työuraa loppupäästä. Toteuman ja 63 vuoden tavoiteiän välistä eroa voi selittää työntekijälle asetettujen vaatimusten kautta. Työntekijän on ikään kuin mahduttava muottiin, jonka muoto määräytyy eri tahojen yhteisvaikutuksesta. Ammattiyhdistykset ovat toimineet työpaikkojen puolustajina, ja aikaansaaneet työntekijän uran ja iän myötä kasvavan palkan. Toisaalta palkan kasvaessa työnantaja odottaa työpanoksen kasvavan suhteessa maksetun palkan määrään. Työpanoksen kasvu eläkeiän lähetessä voi kuitenkin olla päinvastainen suuntaus, kuin mitä työntekijä itse haluaisi. Työuran pituus on pitkälti kiinni työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Liiaksi koettu työtaakka on tehokas uuvuttaja, ja siten moni väsähtääkin ennen 63 vuoden päämäärää. Koska pelkällä tavoiteiän yksipuoleisella nostamisella ei siis saavutettu haluttua tulosta, valtiovallan on avattava osallistava dialogi sekä ammattiyhdistysten, että työnantajien kanssa, jos eläköitymisiän toteumaa halutaan nostaa. Yhteistyö mahdollistaa hyvän ratkaisun.

Kyseenalaistan kuitenkin tyypillisen ongelmanasettelun, jossa keskitytään vain palkansaajien määrään, jolle haetaan vertauskohtaa suoraan 1980-luvun lopun lamaa edeltäneestä tilanteesta. Työn kuva on nimittäin muuttunut paljon kahdessa vuosikymmenessä. Automatisoituneessa tietoyhteiskunnassa yksittäisen työntekijän tuotos voi olla huimasti suurempi kuin menneinä idänkaupan kultavuosina. Onko mielekästä rakentaa vertailua vain palkansaajien määrän kautta, ottamatta huomioon työn reaalista tuottavuutta? Ja edelleen, onko mielekästä puhua työntekijäpulasta, kun samaan aikaan työpaikkoja korvataan automatiolla ja kohtaanto, eli työn hakijoiden ja työpaikkojen yhteensopimattomuus, lisääntyy? Onko (humanitaarinen) maahanmuutto ratkaisu, jos kohtaanto on ongelma?

Julkisessa dialogissa esitetyn työntekijäpulan ongelmanasettelu on siis joiltain kohdin itsessään ongelmallinen, joka voi olla osasyy siihen, että toimivat ratkaisut ovat jäänet keksimättä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on kuitenkin todellisuus, jonka yhteiskunnallisiin haasteisiin voi ja pitää vastata.

Ville Lehtola
Espoo

Valtuustoaloitteellisuus

2009-10-12T23:50:00.002+03:00

Jätin tänään valtuuston kokouksessa alla olevan aloitteen. Sain aloitteeseen kerättyä yli 40 valtuutetun allekirjoituksen, mikä tarkoittaa laajaa tukea (Espoossa on 67 valtuutettua). Aloite liittyy yhteen vaaliteemaani joidenkin terveyspalveluiden tuotteistamisesta.

---------------

Valtuustoaloite 12.10.2009

Selvitys kaupungin palveluiden tuotteistamisen vaikutuksista

Espoon kaupunki tarjoaa paljon erilaisia palveluja. Näiden palveluiden jaottelu esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa pelkästään lakisääteisiin ja ei-lakisääteisiin ei ole ainoa jakoperuste inhimillisyyden eikä kokonaiskustannusten kannalta. Jos palvelukokonaisuus koostuisi erilaisista paketeista, joiden tarkka hinta ja laatu olisi selvillä, sekä kuntapäättäjien että virkamiesten mahdollisuudet vaikuttaa resurssien jakoon ja kohdistamiseen paranisivat huomattavasti. Tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta myös kuntalaiset tietävät mitä mikin maksaa.

Jokaiselle palvelukokonaisuudelle on löydettävä selkeä kustannus, jotta tuotteiden hintaa ja laatua voidaan verrata toisiinsa etenkin palvelusetelin käytön näkökulmasta.

Asia on erityisen ajankohtainen kuntatalouden kannalta, koska on tärkeää saada olemassaolevat resurssit kohdistettua parhaalla mahdollisella tavalla. Asia pysyy tärkeänä myös tulevaisuudessa, kun aletaan maksaa taantuman aiheuttamia velkoja eläköitymisen kuorman alla.

Selvityksellä kaupungin palveluiden tuotteistaminen mahdolliset piilovaikutukset sekä haitat saataisiin esiin. Täten me allekirjoittaneet valtuutetut peräänkuulutamme selvitystä kaupungin palveluiden tuotteistamisen vaikutuksista, aloittaen sosiaali- ja terveystoimen toimialalta.

Ville Lehtola

Musta aukko: Sosiaali- ja terveyspalvelut

2009-09-02T22:18:00.015+03:00

Reipas nuori mies kuvaa hyvin henkilöä, joka ei sosiaali- tai terveyspalveluita tarvitse. Nuoren miehen veroeristä kuitenkin yli puolet lurahtaa tähän mustaan aukkoon. Siitä huolimatta nuori mies ei juuri päätään tällä vaivaa, paitsi ehkä jollain alemmalla tietoisuuden tasolla sisäistää sen velvollisuudekseen yhteiskunnalle. On kieltämättä hassua, että valtavat määrät rahaa imevä musta aukko ei kiinnosta nuorta miestä. Entäs jos nuori mies kysyisikin: miksi?

Päättäjille esiteltävät budjettiluvut noudattavat samaa kaavaa kuin aurinko aamulla. Budjetin raamit ylittyvät vuosi toisensa perään, sillä musta aukko on kyltymätön. On vain ajan kysymys, montako kertaa auringon pitää nousta, kunnes päättäjä tympääntyy ilmiön kaavamaisuuteen, nostaa hihat ylös ja päättää ryhtyä toimiin. Päättäjällä on nyt hyvä fiilis kun tukahdetut tunteet purkautuvat. Oikea tekemisen meininki. Eikä yksityiskohtiin tarvitse paneutua. Mutkat vedetään suoriksi. Siispä budjettiraameja kavennetaan ja käsketään organisaation johtoa pysymään raameissa, perkele. Johonkin HUS:iin palkataan johtaja, joka esittelee tilaaja-tuottajamallin perusteet. Rahaa palaa - paljon.

Otin missiokseni selvittää tätä kenttää, joka monelle (mm. nuorelle miehelle) on epäkiinnostava. Rahat käytetään päivähoitoon, perusterveydenhoitoon, erikoissairaanhoitoon, vammais- ja vanhuspalveluihin, lasten ja nuorten hyvinvointiin, toimentulotukeen ynnä muihin tärkeisiin asioihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan pitää kokonaisuutena; tämä on tulevan SoTe-lain henki. Julkiset terveyspalvelut ovat kuitenkin kriisiytymässä kiihtyvää tahtia, ja sen takia tulevat epäsuorasti vaikuttamaan myös kokonaisuuden toiseen puoleen. Mustan aukon ymmärtäminen on haastavaa, sillä se vaatii yleistä suhteellisuusteoriaa. Onneksi kaikki päättäjät eivät ole reippaita nuoria miehiä.

Kirjoittaja on soster-asioista kiinnostunut nuori mies, joka harrastaa organisaatioteoriaa.

Loppukesän tunnelmat ja terveydenhoidon kriisi

2009-08-11T15:23:00.014+03:00

Keväällä taloustaantuma aiheutti tarpeen äkillisille tasapainotusliikkeille kuntataloudessa. Olin mukana päättämässä sosiaali- ja terveyspuolen leikkauksista. Päätökset eivät olleet helppoja tai mukavia.

Suomalainen julkinen terveydenhoito on ollut mielestäni kriisissä jo 90-luvun alun lamasta saakka. Perusproblematiikka on yksinkertainen. Kokoajan markkinoille tulee parempia ja parempia hoitoja, jotka maksavat enemmän. Hoitojen ansiosta ihmiset elävät pidempään. Kuitenkaan terveyspuolen resurssit eivät kehity samaa tahtia, joten jossain vaiheessa on pakko alkaa joko priorisoimaan hoitoja tai päättää olla tarjoamatta joitain hoitoja julkisella puolella. Jos mitään ei tehdä, priorisointi tapahtuu sattuman kautta ja kokonaiskuvan kannalta epäedullisesti.

Hoitojen priorisointi kansantalouden kannattavuuden kannalta tarkottaisi nuoren ja työkykyisen väestön asettamista etusijalle. Toisaalta hoitojen rajaamista pois julkiselta puolelta on toteutettu esim. Kanadan mallissa, missä tiettyä hoitoa saa vain joko julkiselta tai yksityiseltä puolelta, mutta ei molemmista.

Mitä muita vaihtoehtoja meillä on?

Suuri osa KELA:n korvaamista lääkekuluista päätyy patentti- ja immateriaalioikeuksien kautta mm. amerikkalaisten lääkefirmojen taskuun. Haluan tukea liiketoimintaa, sillä talouden on oltava kunnossa, jotta voisimme ylipäätään käyttää mitään verorahoja. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä firmojen kannattaa tehdä tuottaaksen eniten voittoa. Haluammeko kannustaa immateriaalioikeuksien omistamista ja niiden puolustamista juridisin keinoin vai kehitystä ja uusien hoitojen syntyä?

Yritysten leipälaji on tuotteistaminen, markkinointi ja tuotteiden jakelu. Tieteellinen tutkimus taas sopii parhaiten yliopistoihin, missä tiedon jakamista ja edelleen kehittämistä arvostetaan. Yhteiskunnallista kehitystä pitäisi viedä siihen suuntaan, että tutkimus olisi julkisrahotteista ja yrityksissä tutkimuksen sijaan keskityttäisiin tuotteisiin.

Ajatuksia päivähoidosta

2009-03-28T17:51:00.038+02:00

Siinä mielessä en ole poikkeuksellinen nuori mies, että koko sosiaalisektori oli minulle lähinnä musta aukko eli tuntematon alue - viime vuodenvaihteeseen asti. Sitten minut valittiin pitämään huolta Espoon kaupungin sosteriasioista*. Kyllä, olin osoittanut kiinnostukseni, sillä onhan kyseessä iso bisnes (n. 750 miljoonaa euroa vuodessa) sekä aiheen mystisyys kiehoi minua. Alkoi hurja perehtyminen, päivähoidosta terveysasioihin ja edelleen palvelukoteihin. (*soster = sosiaali- ja terveys, näin meidän asiantuntijoiden kielellä)

Päivähoito on olennainen osa kunnallisia palveluja, sekä kunnallispolitiikka. Vai onko? Eihän tällaisella peruspalvelulla saisi harrastaa likaista kähmintää ja lehmänkauppoja, mitä politiikassa harva se päivä tapahtuu. Silti kunnallispoliitikot näitä asioita hoitavat, ne penteleet! Mitä poliittisia jännitteitä päivähoidossa muka sitten voisi olla? Mietitäänpä seuraavia väitteitä.

Päivähoito on:

- subjektiivinen oikeus eli vanhemmilla on aina oikeus laittaa lapsensa päivähoitoon, jos he niin haluavat
- välttämätön lasten sosiaaliselle kehitykselle
- huono, laitosmainen tai jopa fasistinen systeemi, joten parempi paikka lapselle on kotona .
- tärkeää työtä, johon vaaditaan korkeakoulututkinto ja siitä pitää siksi maksaa samaa palkkaa kuin mitä muut korkeakoulutetut saavat**
- kaupungille kallis järjestelmä, ja olisi parempi jos suurempi osa vanhemmista hoitaisi lapsensa kotona. Lisäksi päivähoito pitäisi olla tarveriippuvaista, että kotona olevat vanhemmat eivät turhaan kuormittaisi kunnan taloutta!

(**: Tarkemmat speksit kertovat, että koulutusasteita on useampi.)

Aika hurjia väitteitä suuntaan ja toiseen, etten sanoisi. Jäsennellään näitä väittämiä. Mitä näkökulmia ne edustavat? Päivähoito on:

- subjektiivinen oikeus eli vanhemmilla on aina oikeus laittaa lapsensa päivähoitoon, jos he niin haluavat (vanhempien subjektiivinen näkökulma)
- välttämätön lasten sosiaaliselle kehitykselle (pedagoginen näkökulma)
- huono, laitosmainen tai jopa fasistinen systeemi, joten parempi paikka lapselle on kotona. (kilpaileva pedagoginen näkökulma)
- tärkeää työtä, johon vaaditaan korkeakoulututkinto ja siitä pitää siksi maksaa samaa palkkaa kuin mitä muut korkeakoulutetut saavat (tasa-arvonäkökulma)
- kaupungille kallis järjestelmä, ja olisi parempi jos suurempi osa vanhemmista hoitaisi lapsensa kotona. Lisäksi päivähoito pitäisi olla tarveriippuvaista, että kotona olevat vanhemmat eivät turhaan kuormittaisi kunnan taloutta! (kaupungin subjektiivinen näkökulma)

No justiinsa joo, ota tästä nyt selvä. Väitteethän ovat kertakaikkiaan ristiriidassa keskenään. Pitäisikö näistä nyt muodostaa kompromissi? Sellainen missä kaikkien näkökulmien edustajat häviävät. Toiset enemmän ja toiset vähemmän, mutta kukaan ei kokonaan. Kuka sitten häviää enemmän ja kuka vähemmän? No, se on politiikkaa.

Omat arvoni

Entäs minä sitten? Miten omat arvoni heijastuvat näihin väitteisiin.

Kannatan subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos siihen vain on kaupungilla varaa. Näinpä juuri, turvaudun poliitikkomaiseen ehdolliseen lausahdukseen, sillä subjektiivisen oikeuden poisto ei vaaranna kenenkään henkeä, kuten jotkut muut sosterialan supistukset voivat tehdä. Erilaisista valinnaisista hoitomuodoista (päiväkoti, perhepäivähoito, kunnallinen, yksityinen jne.) vanhemmat voivat mielestäni vapaasti päättää minkälaisen he lapselle haluavat.

No mitenkäs, kannatanko tasa-arvoa? Pitäisikö kaikkien korkeakoulutettujen palkat olla yhtä suuret? Valitettavasti en usko, että tähän koskaan päästäisiin. Mielestäni markkinatalous antaa tähän hyvän selityksen, nimittäin päiväkodin kasvatushenkilöt kilpailevat kotiäitien kanssa kustannustehokkuudesta. Tämä on se, mikä näkyy palkkatasossa. Kaupungille vain on edullisempaa maksaa vanhemmille tukia Espoo-lisällä (~8000e/vuosi, ja mainittakoon vielä että vaikka rahat tulevat KELAn kautta, ne ovat silti kunnan rahoja), kuin maksaa lapsen päivähoito (~13000e/vuosi). Yksityisellä puolella työskentelevät (tekniikan yms.) korkeakoulutetut kilpailevat vain keskenään, ja sitä kautta asettavat omalle työlleen arvon, joka historiallisesti on ollut suurempi. Maailma ei kuitenkaan ole ihan näin raadollinen, sillä ammattiyhdistykset ja valtio ovat myös mukana muodostamassa työehtosopimusta, joka taas vaikuttaa palkkasummaan.

Ei hitto vie, kokoomus ja kovat arvot! Tätäkö se on? Itse asiassa kuvasin palkan suhteen vain nykytilanteen, sen mikä on edellä esittämieni näkökulmien kompromissi. Akateemisesti mielenkiintoinen, mutta toisille tunteet esillenostava asia.

Kirjoittelua eduskuntaan

2009-02-19T01:01:00.002+02:00

Olen kirjoittanut usealle kansanedustajalle välillä kitkerääkin palautetta Lex Nokian tiimoilta. Joillekin jopa useampaan kertaan. Kasvotustenkin on tullut haasteltua.

Ensimmäiset kerrat olivat syksyllä. Nyt kokosin ajatukseni yhteen ja laitoin hela hoidon myös tähän blogiin (kts. alla).

Tarkoitus ei pyhitä lakia (Lex Nokia)

2009-02-19T00:48:00.001+02:00

Lex Nokia on saanut jo paljon aikaan, mm. aktiivisen kansalaisliikkeen ja sekoittanut hallituspuolueiden työskentelyä, vaikka se ei ole vielä edes voimassa. Puran tässä tekstissä hieman auki lain alkuperää ja nykytilanteen problematiikkaa, ja sen jälkeen yritän muotoilla, mistä tässä oikein kiikastaa.

Lainsäädännössä lähdetään ongelmalähtöisestä ajattelusta, jossa koettuun tarpeeseen vastataan sopivalla lailla. Lex Nokia ei ole poikkeus tässä suhteessa. Lain juuret ovat edellisessä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004), tai pikemminkin sen seurantaryhmän havaitsemissa puutteissa. Puutteet liityivät lähinnä väärinkäytösten estämiseen ja selvittämiseen.

Tästä irrallaan on käynyt kiivas keskustelu yrityssalaisuuksien vuotamisesta. Punaisena vaatteena on erityisesti nähty yrityssalaisuuksien vuotamisen mahdollisuutta yrityksen omaa tietojärjestelmää käyttäen. Tässä yhteydessä on käytetty analogiaa, että pankin ryöstäjä tallettaisi rahansa viereiselle kassalle. Paino on siis ollut tekotavassa, ja sen röyhkeydessä, eikä varsinaisesti itse teossa. Lukuisista (IP-pohjaisen) tietoliikenteen mahdollistavista tekotavoista on valittu jostain syystä vain yksi, eli sähköposti, todennäköisesti sen yleisen tunnettavuuden takia. Itse yrityssalaisuuden vuodosta (ja/tai teollisuusvakoilusta), eli pankin ryöstämisestä säädetään muualla laissa erikseen.

Lex Nokian tarpeen on siis esitetty olevan laajempi kuin pelkkään yrityssalaisuuksien vuotamisen vaikeuttaminen, ja nykymuodossaan se koettaakin selvästi vastata johonkin laajempaan ongelmaan kuin pelkkä yrityssalaisuuksien vuotamiseen. Osittain tästä syystä käsitteellisiä laajennuksia, jotka aiheuttavat sekaannusta, on useita. Väärinkäytösten laajaan käsitteeseen on nivottu suppea yrityssalaisuuksien vuotamisen käsite, vaikka kyse ei välttämättä ole ollenkaan samasta ongelmasta. Lisäki laki koskee kaikkea (IP-pohjaista) tietoliikennettä (laaja käsite), mutta usein kuulee puhuttavan vain sähköpostista (suppea käsite) ja yritykset (suppea käsite) sotketaan mukaan, vaikka laissa puhutaan yhteisötilaajista (laaja käsite).

Yhteisötilaajilla (mm. taloyhtiöt, koulut, yliopistot, kirjastot, eduskunta ja yritykset) on mahdollisuus valvoa kansalaisten netin käyttöä. Riittää, kun jaettavaan ohjesääntöön kirjataan vaikkapa epäsovinnaisen materiaalin käytön kielto, joka sinällään jo takaa mahdollisuuden kaiken liikenteen jatkuvaan valvontaan. Valvonnan käynnistäminen on sen jälkeen pelkkä ilmoitusluontoinen asia. Epäsovinnainen materiaali on vapaasti määriteltävissä, ja voi olla esimerkiksi aikuisviihdettä, ääriryhmien propagandaa, poliittisen viestin omaavia sivuja, evoluutio-opin tai kreationismin kieltäviä sivuja tms. Yksikin keksitty syy riittää. Teknisenä yksityiskohtana todettakoon, että kiellon rikkomisen tulee aiheuttaa "merkittävää haittaa tai vahinkoa", mutta sen täsmällistä määritelmää ei laista löydy. Esimerkiksi lisääntynyt verkonkäyttö voi olla tällaista, mikä voisi olla peruste kieltoon minkä tahansa videopohjaisen materiaalin kohdalla. (Videot vievät paljon kaistaa.)

Resurssien riittävyydestä on myös keskusteltu. Aikaisemmissa perusteluissa tietosuojavaltuutettu on esitetty eräänlaisena ratkaisuna näiden valvontaan (vaikka tosiasiassa valvonta tapahtuu vain yhteisötilaajan antamien mahdollisten ilmoitusten kautta) poliisin resurssien ollessa niukat. Nopeasti voidaan kuitenkin joutua tilanteeseen, missä valvontakapasiteetti loppuu. Jos 200 000 yritykselle ja lukuisille muille yhteisötilaajille annetaan oikeus seurata käyttäjien tietoliikennettä, iso osa niistä käyttänee tilaisuutta hyväkseen. Resurssointiin liittyen valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) hallintovaliokunnalle osoittamassa muistiossa (7.10.2008) pidetään erittäin ongelmallisena sitä, että tietosuojavaltuutetulle esitetään näitä uusia tehtäviä.

Voidaan sanoa, että nykymuodossaan laki on kyllä vastaus yrityssalaisuuksien vuotamisen vaikeuttamiseen, mutta koska laki on itseasiassa paljon laajempi, se ei vastaa sille asetettuun ongelmaan. Tietoliikennetekniikan väärinkäytöstä ja yrityssalaisuuksien vuotamisen vaikeuttamisesta pitäisi säätää laissa erikseen, koska ne ovat eri asioita. Osaksi tästä syystä Lex Nokian yhtenä ongelmana nähdään kansalaisten perusoikeuksien poljenta. Oikeusoppineiden yksimielisen lausunnon perusteella Lex Nokia on perustuslain vastainen. Lisäksi valvontaoikeuksien myöntäminen laajennetusti kaikille yhteisötilaajille on perusteetonta, mikä on herättänyt myös huomattavasti kritiikkiä.

Mielestäni laki tulisi vetää pois käsittelystä ja asettaa takaisin suunnittelupöydälle. Olisi järkevämpää, jos sähköisen viestinnän tietosuojalaki keskittyisi pelkästään varsinaisten teknisten väärinkäytösten sekä tietoturvaongelmien selvittämiseen, ja työelämäkysymykset säädeltäisiin laissa yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on jo valmiiksi rakenteet jopa viestien avaamiseen, ei pelkästään tunnistetietojen seuraamiseen.

Espoossa 19.2.2009,

Ville Lehtola

Diplomi-insinööri
Espoon kaupungin varavaltuutettu
Espoon Kokoomuksen hallituksen jäsen

Vaalien aftermath: luottamustoimet

2009-01-26T22:43:00.005+02:00

Lokakuun lopussa pidettyjen vaalien tulokset soivat minulle 3. varasijan. Jos siis Kokoomuksella on kolmen valtuutetun vajaus, pääsen painelemaan tuota kuuluisaa nappia.

Minulle on myös annettu kunnia kuulua
* Kokoomuksen valtuustoryhmään (=26 valtuutettua + 3 varavaltuutettua)
* Espoon Kokoomuksen hallitukseen (eli aluejärjestö)
* Leppävaaran Kokoomuksen hallitukseen,

sekä valtuustoryhmän kesken päätimme, että olen myös

* sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, ja
* ko. lautakunnan päivähoitojaoston jäsen.

Voisi sanoa, että luottamusta kaadettiin päälle oikein kunnon satsi. Olen erittäin tyytyväinen ns. poliittiseen positiooni.

Hieman ajankäytöstä. Kaikki nämä luottamustoimet ovat tarkoitettu työssä käyville, joten kokoukset pidetään lähinnä iltaisin. Arvioin näitten parissa kuluvan vähintään 5 iltaa kuukaudessa. Jos lasketaan realistisesti ja otetaan valmistautumisajat ym. mukaan, lopputulema on kaksi tai kolme iltaa viikossa.

Valtuustoryhmässä käydään läpi tulevan valtuustokokouksen asialista, keskustellaan ja päätetään asioista etukäteen. Suurimpana puolueena voimme käyttää näin valtuustoryhmän kokoetua asioiden ajamiseen.Aluejärjestön hallitus toimii tiiviissä yhteistyössä valtuustoryhmän kanssa. Aluejärjestö tukee valtuustoryhmää ja hoitaa puolueen asioita mm. vaalityön. Paikallisjärjestöt kuten Leppävaaran Kokoomus ovat aluejärjestön jäseniä. Ne toimivat omissa kaupunginosissaan ja "levittävät ilosanomaa". :)

Lex Nokia ja Kokoomuksen juhlat

2008-12-06T16:23:00.000+02:00

Taustaa

Lex Nokia on hallituspuolueiden tukema lakiesitys, joka läpi mennessään tarjoaisi yhteisötilaajille laajan valvontaoikeuden käyttäjien netinkäyttöön. Lakia on kritisoitu asiallisesti mm. EFFI:n toimesta. Laki on nimetty Nokian mukaan, koska aloite siihen on tullut ko. yritykseltä.

Juhlat

Olin itsenäisyyspäivän aattona Kokoomuksen juhlagaalassa, täyttihän puolueemme komeat 90 vuotta. Tunnelma oli juhlava: voitokkaat vaalit olivat takana. Ilmapiiri oli rento (ministerit ja kansanedustajat kulkivat juhlaväen keskuudessa jutellen), mutta arvokas (juomia nautittiin kohtuudella). Väkeä oli toista tuhatta.

Samalla kun kävin moikkaamassa näitä Arkadianmäen vaikuttajia, otin puheeksi lakiesityksen (Lex Nokia). Pisimpään keskustelin Kimmo Sasin kanssa, hän kun on lain suurimpia tukijoita. Ehkä jopa hieman värikkään juttutuokion jälkeen Sasi pysyi kannassaan. Mainitsin asiasta myös Kataiselle ja olin jo aiemmin lähettänyt sähköpostia Mäkelälle asian tiimoilta.

Pohdintaa

Jos laki menee läpi, se profiloitunee Kokoomukseen, sillä Sasi on puolustanut lakia tv:ssä asti. Luulen, että lain läpimenosta seuraa koko puolueelle suuri imagotappio. Muut käyttänevät tätä yksilönvapauksien karsimista aseena Kokoomusta vastaan.

Lain ydintavoite on estää yrityssalaisuuksien leviämistä. Mielestäni se ei nykyisessä muodossaan saavuta tavoitettaan, sillä vaihtoehtoisia keinoja vuotaa salaisuuksia on lukuisia. Ainoa varma tapa estää näiden salaisuuksien vuoto on estää työntekijöiden pääsy työpaikalle (tai sitten palkata luotettavia henkilöitä). Koska laki ei täytä tavoitettaan, se on turha. Valitettavasti se ei ole vain turha, vaan lisäksi se heikentää yksilönsuojaa, eikä siten voi olla hyväksyttävä.

Poliittiset kähmyt : Ville Espoon Kokoomuksen hallitukseen

2008-11-14T14:35:00.000+02:00

Vaalit ovat takana, mutta nelivuotiskausi alkaa vasta vuoden vaiheessa. On siis se hetki, jolloin uusi valtuusto järjestäytyy ja lautakuntapaikat jaetaan. On myös se hetki, milloin vanha valtuusto lyö läpi asiat, mitä ennen vaaleja se ei syystä tai toisesta uskaltanut ottaa esille.

Mitäs tämä järjestäytyminen ja lautakuntapaikkojen jako pitää sisällään? Hurjaa poliittista kähmintää, se on selvä, mutta käydäänpä pari peruskäsitettä ensin läpi.

Pääosin poliittinen kenttä on jaoiteltu kahteen osaan, on
- aluejärjestö, joka vastaa pääasiallisesti uusien jäsenten hankinnasta, ehdokasasettelusta ja vaalityön tukemisesta, ja
- poliittinen elin, eli valtuustoryhmä, joka tekee arkipäivän politiikkaa muodostamalla ehdotuksia, jotka se lyö läpi valtuustosalin napinpainalluksella.

Minut valittiin keskiviikkona Espoon kokoomuksen (aluejärjestö) hallitukseen ja olin jo aiemmin sijoittautunut 3. varasijalle, eli kuulun valtuustoryhmään (poliittinen elin). Positioni on siis toistaiseksi hyvinkin otollinen (siis yhteistyön tekemisen kannalta). Mainittakoon vielä, että olen myös Leppävaaran kokoomuksen hallituksessa. Espoon kokoomus on siis kattojärjestö, ja Leppävaaran kokoomus (paikallisjärjestö) sen jäsen.

Ratkaisevaa tulee vielä olemaan lautakuntasijoitus, joka selviää näillä näkymin ennen joulua.

Valtuuston ovet aukesivat sittenkin!

2008-10-30T21:55:00.000+02:00

Nimittäin tarkistuslaskennassa löytyivät ne 10 hukkunutta ääntä, jotka nostivat minut 3. varasijalle. (Yhteensä sain siis 491 ääntä.)

Bling bling!!

Kuulun nyt siis valtuustoryhmän kokouksien vakiokokoonpanoon! Mahdollisten poisjääntien (kansanedustajat ym.) vuoksi voin siis päästä osallistumaan itse napin painamiseen.

Moku

2008-10-30T19:02:00.000+02:00

Vaalien jälkipyykkiin kuului perussuomalaisten menestyksen ihmettely ja päivittely. Espoossa ko. puolueen ääniharava veti mukanaan aimo kasan uusia nimiä valtuustoon. Helsingissä vaikuttava Jussi Halla-Aho puolestaan kirvoitti lehdistöltä kriittisiä kommentteja.

Olen vaalien jälkeen jutellut Jussin kanssa, ja täytyy kyllä sanoa, että miehen argumentit monikulttuuriasioista (moku) ovat vahvalla pohjalla. Kysymykseeni, että miksi hän oli juuri perussuomalaisten listoilla (vaikkakin sitoutumattomana) hän esitti vastakysymyksen, että olisiko esimerkiksi Kokoomuksen puoluetoimisto ollut halukas ottamaan hänet ehdokaslistalle.

Pakolaisten (kansainväliset normit) vastaanotto on mielestäni jees. Laajemmilla normeilla vastaanotetuista ihmismääristä kertoo Jussin blogi. Suomen tulisi toimia vastaanottokriteerien suhteen yhtenäisesti muiden Euroopan maiden kanssa. Tällä tarkoitan free flow:n estämistä ja standardien muuttamista esim. Tanskan mallin mukaisiksi.

Vaalitulos

2008-10-27T09:32:00.000+02:00

Kiitos!

Minulle osoitetut 481 ääntä kertovat, että luottoa on. Lopputulema on varasija valtuustoon (5. tai 6.). Kolmas varasija, jolla olisi päässyt osallistumaan Kokoomuksen valtuustoryhmän kokouksiin, jäi 10 äänen päähän. Tiukkaa oli - jännitystä riitti loppumetreille asti.

Mitä tämä tarkoittaa? Vaikuttaminen tulee tapahtumaan osaltani vielä määräämättömän lautakuntapaikan kautta. Lautakunnissa siis valmistellaan valtuustolle esitettäviä päätöksiä. Kirjoitan tästä lisää, kunhan homma selviää.

Entäs muuttaako tarkastuslaskenta varasijojen järjestystä, jää nähtäväksi.

Viimeiset kriittiset hetket

2008-10-24T08:49:00.000+03:00

Ylihuomenna eli sunnuntai-iltana saadaan tietää, ketkä ohjaavat metropolimme kehitystä seuraavat neljä vuotta. Aion kampanjoida täysillä viime metreille asti, arkisin aamulla ja viikonloppuisin yötä päivää (kokoomusnuorten yögrilli pitää vauhdin päällä).

Muotoilin kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia seuraavan neljän vuoden aikana.

Espoon väistyvän kaupunginvaltuuston keski-ikä on 56,3 vuotta. Mitä tämä kertoo mittarina? Paremminkin voisi kysyä, että onko tämä lähellä suurten ikäluokkien keski-ikää. Mikä on uuden valtuuston keski-ikä?

Miten käy kansainvälisen kilpailukyvyn? Merenlahden toisella puolella oleva Tallinna kasvaa kovaa vauhtia ja ottaa avosylin vastaan uusia yrityksiä. Haluammeko kilpailla vanhojen Hansa-kaupunkien kanssa Itämeren kaupankäynnistä? Näemmekö itsemme kilpailuasemissa vai monopoliasemassa?

Rakentaako tuleva valtuusto metropolia? Miten kaupunkirakenne kehittyy?

Terveyssektorille laitetaan kaupungin budjetista 50-60% rahaa. Kuinka suuri osa tästä rahasta todella päätyy potilaiden hoitamiseen? Entäs HUS:n konsernijohdon konsultointihankkeisiin? Tai epäonnistuneisiin kilpailutuksiin ja IT ostoihin?

Nuoret kasvavat netin ääreen. Miten huolehditaan opetushenkilöstön IT-tietotaidoista? Kuka ymmärtää nuorta, jota kiusataan netin välityksellä?

Minne katosivat terveydenhuollon rahat?

2008-10-21T16:26:00.000+03:00

Tietoviikossa uutisoidaan valtion terveyshankerahojen katoamisesta: 100 miljoonaa! On epäselvää, mitä rahoilla edes ostettiin. Entäs sitten kuntatasolla? HUS:n muutosprosessiin liittyen liikkeenjohdon konsultaatiota ostettiin suurella rahalla, ja lopputuloksena oli siitä huolimatta kaaos. Jupakan jälkeen voidaan osoittaa sormella HUS:n hallitusta, joka on viime kädessä vastuussa muutosprosessin virheistä.

Miksei ostotaitoon ymmärretä panostaa? Julkinen päätäntävalta valuu hukkaan, jos verorahoilla ei osata ostaa sitä mitä halutaan.

Kuntatasolla politikointi kuuluu valtuustoihin, ja kunnan alla toimivat organisaatiot tulee olla asiantuntijaohjauksessa. Näin siis HUS:n hallituksen jäsenten nimittämisessä tulee korostaa puolueen jäsenyyden sijaan asiantuntemusta ja osaamista! Näin tehdään esimerkiksi yritysmaailmassa hallituksen jäseniä valittaessa. Hallituksessa pitää olla johtamisosaamista, painopisteinä asiantuntijaorganisaation johtaminen ja muutosjohtaminen. Hallituksen jäsenten tulee olla heterogeenisiä, eli toistensa osaamisia täydentäviä.

Mikä pahinta, HUS:n hallintoon liittyvä asiantuntemusvaade on ollut jo aiemmin esillä!

Vaikuta IRL!

2008-10-19T13:31:00.000+03:00

Kampanjasloganista on alkanut tulla palautetta. Ihmiset ovat ottaneet "Vaikuta IRL!"-sloganin huumorilla vastaan. Lollotuksia on ollut ilmassa.

Riskitekijänä on ollut sloganin sisäänpäinlämpiävyys: suuri osa ihmisistä ei tiedä mitä IRL tarkoittaa. Asian lievittämiseksi olen laittanut selityksen sivujeni agenda-osiolle. Onneksi ihmisen huomio kiinnittyy tunnistettaviin asioihin, eli sloganin sijaan on keskitytty agendaan (mm. vaaliesitteen osalta).

Viikon päästä nähdään miten erityisesti nettiväkeä provosoiva slogani on purrut. Lähtökohtanahan oli saada ihmiset lukemaan agendaani, jotta he voisivat päättää ovatko samaa mieltä kanssani. Olen saanut palautetta, että sloganiin kohdistuneen alkuhekotusten jälkeen agendani asiallisuus ja kantojeni perustelut ovat saaneet suosiota.

Esiintymiseni TKY:n vaalipaneelissa viime torstaina oli kuulemma vakuuttava. OUBS taltioi tapahtuman.

Haluan vielä kiittää vaalitiimiäni tähänastisista ponnisteluista ja reippaasta meiningistä!

Ennakkoäänestys alkaa jo huomenna!

2008-10-14T16:52:00.000+03:00

Vaaleihin on vielä 12 päivää, mutta huomenna alkava ennakkoäänestys ryhtyy jo viemään vaalituloksia johonkin suuntaan. Mikä tämä suunta on, sitä ei vaalisalaisuudesta johtuen kenenkään pitäisi tietää. Osa ihmisistä on niin perillä asioista, että he voivat tehdä valinnan jo tässä vaiheessa. Se on mielestäni hienoa!

Vaalityö on itsensä julki tuomista; äänestäjille pitää tarjota vaihtoehtoja. Mikä vaalityöstä tekee haastavaa on sen tehokkuuden arvionti. Ainoat mittarit tälle ovat mielipiteiden arviointi, eli gallup-kysely tai vaalitulos. Ensimmäinen ei ole kuntavaaliehdokkaalle mielekäs vaihtoehto ja toisesta saa informaatiota vasta kun on liian myöhäistä.

Totuus ja omassa kannassa kiinni pysyminen ovat siis parhaat aseet vaalityössä. Enää pitäisi tavoittaa kaikki potentiaaliset kohderyhmään kuuluvat äänestäjät, tai ainakin se ~400 mikä lienee läpipääsyn raja.

Vaalit lähestyvät, kampanjatahti kiihtyy

2008-10-11T19:12:00.000+03:00

Kampanja etenee hyvää vauhtia: tienvarsimainokseni laitettiin tänään pystyyn, vaalivideo tuli jo aiemmin näytille ja esitteiden luukutus on käynnissä. Olen itse kunnostautunut jakelemalla esitteitä rautatieasemilla, toreilla ja kauppakeskuksissa.

Ison Omenan pääkäytävä tuli tänään erittäin tutuksi. Ulkona oli sateinen sää, ja kauppakeskus veti paljon ihmisiä. Sateesta johtuen myös kaikki kynnelle kykenevät ehdokkaat olivat Isossa Omenassa jakamassa esitteitään; mahtoi siinä olla shoppailijoilla ihmettelemistä! :)

Törmäsin siis myös Jyrki Kasviin, joka esitteeni nähtyään tokaisi nähneensä saman kuvan jo saitillani! On aina yhtä piristävää, kun saa kuulla jonkun lukeneen omia kirjoituksia :)

Demokratian pahin vihollinen

2008-10-07T22:27:00.000+03:00

On sanottu, että demokratian pahin vihollinen olisi gallup-kysely. Väite pohjautuu ajatukseen, että tehtäessä poliittisia linjauksia kysytään ensin gallupin avulla kansalta mitä se tahtoo, ja sitten vasta julkistetaan oma kampanja. Tällainen populistimainen lähestymistapa on varmasti enemmän tai vähemmän käytössä yhdysvalloissa vellovassa kamppailussa. Populistin kampanja on myrkkyä äänestäjille vaalien jälkeen. Sitoutuminen linjoihin on vaikeaa, jos ne eivät ole luonteenomaisia tai pahimmassa tapauksessa, jos niihin ei itse usko.

Suomen kuntavaalioloihin gallup-pohjainen menettelytapa onneksi tuskin soveltuu: kustannustehokkuus saavutetaan lähinnä suurissa piireissä (etenkin silloin kun vaaliohjelma ei ole vielä julkinen). Jonkinlaista taktikointia voi kuitenkin täälläkin päin harrastaa. Esimerkiksi jos luottaa suurimman osan ihmisistä katsovan vaalikoneita vasta viime tingassa, voi rauhassa katsoa ensin muiden ehdokkaiden vastaukset, ja sitten vasta positioida itsensä. Tämä viivytystaktiikka on oivallinen muista oman puolueen ehdokkaista differentioitumiseen eli erottumiseen. Ihan villiksi ei kuitenkaan voi tai kannata ryhtyä, sillä viimeistään ryhmäkuri palauttaa pahimmat sooloilijat takaisin ruotuun.

Vaalikoneiden pitkitettyä vastausmahdollisuutta olisi ehkä syytä harkita.

Ville Valtuustoon! Metropoli metropoliksi!

2008-10-06T22:43:00.001+03:00

Lainsäädäntö tukahduttaa innovointia

2008-10-05T21:03:00.001+03:00

Immateriaalioikeudet kuten tekijänoikeudet ja patentit ovat omiaan palkitsemaan uuden luojia. Taiteen ja tieteen tekijät voivat nauttia luomistyönsä hedelmistä muun muassa rahallisen korvikkeen myötä. Yksi suurimmista palkinnoista on jatkaa omaa työtään ilman rahallisia huolia tai muita velvotteita.

Äärimmilleen kiristettynä oikeudelliset suojat kuitenkin passivoivat tekijöitä, palkitsevat vanhan teknologian omistajia ja rikastuttavat asianajotoimistoja. Palkitsemisen painopiste siirtyy uuden luomisesta vanhasta kiinni pitämiseen. Voidaan kyseenalaistaa onko mielekästä esimerkiksi palkita taiteilijan edunsaajaa 70 vuoden ajan taiteilijan edesmenon jälkeen tai kannustaa yrityksiä sotimaan lakituvassa sen sijaan, että yritettäisiin kehittää uutta.

Tieteen piirissä ei arvosteta sellaista ihmistä, joka pimittää tai ei jaa tietoa. Ne, jotka jakavat eli julkaisevat tiedon, saavat kunnian keksinnöistä. Joskus kilpailu siitä, kuka ehtii ensin, voi olla kovaakin, mutta tiede etenee nimenomaan tiedon jakamisen kautta. Näin tiedeyhteisö tarjoaa puitteet jatkaa aikaisemmin tehtyä työtä. Menestyvät tiedemiehet saavat maineen ja kunnian lisäksi rahoitusta tutkimukseensa, jotta he voivat jatkaa sitä.

Nykypäivän tietoyhteiskunnassa tuotetaan jatkuvasti lisää oikeussuojan alaista materiaalia. On luomiskykyjen haaskausta, jos lainsäädäntö kannustaa olemassaolevien oikeuksien päällä istumiseen. Sopivan suuruinen aika nauttia työn hedelmistä voisi olla alasta ja työn laadusta riippuen jotain viiden ja kymmenen vuoden välillä. Kunnia työstä kuuluisi kuitenkin aina osoittaa sen alkuperäiselle tekijälle.

Enää kuukausi vaaleihin

2008-09-30T23:27:00.000+03:00

Kesä on jo kääntynyt syksyksi ja kalenteri alkaa olla täynnä vaaleihin liittyviä tapahtumia. Kampanja on lähtenyt toden teolla käyntiin.

Hienointa vaalityössä on uusien ihmisten kohtaaminen ja heihin tutustuminen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja asioiden halki puhuminen sujuu yleensä mukavissa merkeissä. Poikkeuksien kautta kertyy vähintäänkin kokemuksia.

Vanhoille tutuillekin riittää aikaa. Parasta politiikassa on, että sitä saa tehdä yhdessä muiden ihmisten kanssa.

Sensuuri on palannut Suomeen

2008-09-26T17:13:00.000+03:00

Valtion virkamieskoneisto on pitänyt hyvin lakia ja järjestystä yllä. Lainsäätö- ja toimeenpanovallan piirissä on siis voitu luottaa siihen, että mikä tahansa laki tai toimeksianto on toteutettavissa. Tästä seurauksena virkamieskoneisto on alettu nähdä eräänlaisena mustana laatikkona, joka ottaa sisään toimeksiantoja ja suoltaa nikottelematta ulos niiden toteutuksen.

Ongelmallisia tilanteita on alkanut ilmaantua, kun oletusta on ryhdytty soveltamaan tietotekniikkaan liittyviin asioihin. Suuri osa internetin sisällöstä sijaitsee palvelimilla, jotka ovat Suomen rajojen ulkopuolella, poliisin toimivallan ulottumattomissa. Toimivallan puutteesta seuraa turhautumista, joka valitettavan usein näkyy yrityksenä paikata varsinaisten ongelmien näkyviä oireita demokratiaan kuulumattomalla työkalulla, sensuurilla. Sen sijaan, että sensuuria käytetään oireiden peittämiseen, tulisi keskittyä itse ongelmien ratkaisemiseen kansainvälisellä kentällä, tekemällä yhteistyötä muiden valtioiden virkamiesten kanssa.

Muiden keinojen puuttuessa virkavallan avuksi on valjastettu tietoliikenneyhteyksiä tarjoavia yrityksiä. Yhteiskuntavastuun jakaminen ilman valvontaa on arveluttavaa, sillä mikään virkamiestaho ei kontrolloi toiminnan lainmukaisuutta. Valitusoikeutta ei ole.

Kyvyttömyys asioiden hoitamiseen pitäisi ensin myöntää, jotta tilannetta voitaisiin parantaa. Ongelmien lakaiseminen maton alle sensuurin keinoin vain pahentaa tilannetta, kun ongelmat poistuvat yleisestä tietoisuudesta.

Biopassit eivät tuo turvaa

2008-09-26T17:06:00.000+03:00

Ihmisten yksilöllisiä piirteitä eli biometrisiä tunnisteita on aina käytetty tunnistamiseen. Esimerkiksi ihmiset tunnistavat toisensa kasvojen tai äänen perusteella. Kun aikaisemmin tiedot henkilöiden biometrisistä tunnisteista ovat sijainneet ihmisten muistissa ja dokumenteissa kuten passissa tai ajokortissa, nykyään ne ovat pitkälti myös elektronisessa muodossa.

Nykyteknologia on myös mahdollistanut uusia tunnisteita: sormenjäljet ja silmän iirikset on havaittu yksilöllisiksi. Rikostutkimus on hyödyntänyt DNA-näytteitä, joita on mahdollista ottaa vaikkapa ihmisiltä jatkuvasti putoavasta hilseestä tai hiuksista. Biometristen tunnisteiden lisäksi on tullut koneellisia tunnisteita kuten sosiaaliturvatunnus, luottokortin ja passin numero, jotka kaikki ovat henkilölle yksilöllisiä.

Elektronisesti varastoitu tieto aiheuttaa haasteita. Biometristen tunnisteiden käytön lisääminen kasvattaa niitä sisältävien tietokantojen rikollisia markkinoita ja houkuttelee tietomurtoihin. Jos tieto leviää tietomurron tai jonkun muun toimen kautta, ihmisen henkilöllisyys joutuu vääriin käsiin. Sormenjälkien jäljentäminen on mahdollista ja pudonneita hiuksia voi kerätä talteen.

Tähän päivään asti sormenjälkiä on voitu käyttää rikostutkinnallisiin tarkoituksiin, sillä on voitu olettaa, että riski lavastamiselle on lähes olematon. Mitä laajemmalti biometrisiä tunnisteita käytetään, sitä houkuttelevammaksi esimerkiksi sormenjälkien väärentäminen kasvaa. Rikostutkinta vaikeutuu, kun ei enää voida suoraan olettaa, että löydetty sormenjälki olisi alkuperäinen. Pahimmassa tapauksessa syyttömiä tuomitaaan.

Kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi on edelleen varmin tunniste. Sitä ei voi huomaamattomasti ottaa pois, ryöstö kyllä huomataan. Jos passiin lisätään biometrisiä tunnisteita kuten sormenjäljet, turvallisuus ei lisäänny, sillä jo pelkkä väärennetty kuvallinen passi jää haaviin kun passissa olevaa kuvaa verrataan tietojärjestelmässä olevaan. Jos taas viranomaisten tietojärjestelmä on murrettu, passissa olevien biometristen tunnisteiden määrän kasvattaminen ei auta.

Nanotieteen seminaari

2008-09-24T16:17:00.001+03:00

Kaksi päivää kestänyt seminaari käsitteli Suomen Akatemian nanohankkeita. Ennusteet ovat selvät: nanoteknologia tuo mukanaan terveysriskejä. Ei-toksiinisista valmistetut nanohiukkaset voivatkin olla tuhoisia esimerkiksi keuhkosoluille. Asian suhteen ei kuitenkaan tarvitse kiihkoilla tai panikoida, on kyse vain asioiden hallinnasta.

Historiasta muistamme miten radioaktiivisuuden kanssa kävi. Pimeässä hohtavat aineet olivat aluksi innostavia, jopa radioaktiivista hammastahnaa myytiin. Kylmän sodan aikana tehtiin sotilasharjoituksia laskeuma-alueilla. Myös röntgensäteillä innostuttiin kokeilemaan: ensimmäinen pään läpivalaisu kesti tunnin. Terveysriskit selvisivät vasta vuosia myöhemmin.

Kun radioaktiivisuutta koskevat turvamääräykset ja lainsäädäntö saatiin kuntoon, ikävät sivuvaikutukset saatiin kuriin. Nanoteknologian terveysriskien hallinnassa kyse on vain terveystutkimusten ja lainsäätäjien nopeudesta.

Ennakoiva lainsäädäntö on myös mahdollista: teknologian myyntiä kuluttajille voidaan rajoittaa kunnes terveysvaikutukset on selvitetty. Näin toimitaan esimerkiksi lääketeollisuudessa, myyntilupa heltiää vasta pitkän testauksen jälkeen.

Vaalikoneet täytetty!

2008-09-22T22:27:00.001+03:00

Viikonloppu tuli istuttua kiltisti kotona vaalikoneita täytellessä. Vaalikoneiden suuri määrä (hs, yle, mtv3, länsiväylä, facebook, ym.) ei välttämättä ole ehdokkaiden eikä äänestäjien etu. Vaatii energiaa käydä jokainen masiina läpi erikseen.

Hesarin kysymykset olivat ajankohtaisia ja paikallisia. Perinteinen linja jatkui hyvänä. Muuten taso oli heikompaa. Ylen kysymykset on tehty koko maan laajuisiksi ja muut sortuivat asiankuulumattomuuksiin ja asiattomuuksiinkin.

Vaalikoneiden lukuisuudessa on toisaalta ainakin yksi hyvä puoli. Jos äänestäjän parhaana pitämä vaalikone sattuu olemaan teknisestä syystä vaalipäivän aamuna nurin, äänestäjä saa edes jotain tietoa käyttämällä jotain toista vaalikonetta. Tästä ei tosin ole lohtua ehdokkaalle, koska hänellä ei ole varaa jättää vastaamatta.

Luonnonsuojelu on tehtävä globaalisti

2008-09-16T18:26:00.000+03:00

Luonnonsuojelu lähtee näkökulmasta, jonka mukaan luontoa pitää suojella ihmiseltä. Ihmistä ei siis pidetä luonnonsuojelussa osana luontoa, vaikka ihminen onkin siitä lähtöisin. Suojelemmeko luontoa sen itsensä vuoksi, vaiko siksi että voisimme elää sen keskellä?

Lähes koko historian ajan ihminen on pyrkinyt suojautumaan luonnolta teknologian turvin. Innovaatiot, kuten talojen rakennus ja lämmitys, ovat parantaneet ihmisten elintasoa ja terveyttä huomattavasti. Tänä päivänä yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, joissa voi matkustaa joukkoliikenteellä ja ajaa työmatkat pyörillä, sekä muutenkin ajatella vihreästi. Vihreän aatteen vankin kannattajakunta löytyykin suurista kaupungeista. Betoniviidakko mahdollistaa pienellä ekologisella jalanjäljellä elämisen.

Maaseudulla asuva vähemmistö elää luonnon helmassa. Pitkiin välimatkoihin tarvitaan auto, joka saastuttaa. Omakotitalon lämmitys kuluttaa enemmän energiaa kuin kerrostalon. Elämä on monilla tavoin saastuttavampaa, kuin kaupungissa. Kuuluuko siis maalla asuminen luonnonsuojeluideaaliin?

Teot kannattaa kohdistaa sinne, missä niillä on eniten merkitystä. Globaalin saastekuorman hillitsemiseksi on meidän omien päästöjemme toistuvan minimoinnin sijaan vietävä teknistä osaamistamme kehitysmaihin, tehotonta teknologiaa käyttäviin teollisuuslaitoksiin, voimaloihin sekä kotitalouksiin.

Vaalivideon teko alkoi

2008-09-15T22:37:00.000+03:00

Projektina on tehdä 30 sekunnin video YLE:n ja hesarin saiteille. YLE lupaa jopa palkintoja parhaasta videosta. Onneksi on sentään pro leikkaaja, sillä ainakin näyttely, kuvaus ja äänitys on puhdasta amatöörimenoa :)

Ensimmäiset kuvaukset siis tehtiin tänään Leppävaarassa.

Vaalityö on alkanut katukuvassa

2008-09-03T22:40:00.000+03:00

Ehdokas jalkautuu huomenna Leppävaaran Läkkitorille, ja on vaaleihin asti erinäisissä tapahtumissa mukana Leppävaara-Otaniemi-Tapiola akselilla.

Vaalisivut

2008-08-25T10:22:00.000+03:00

Vaalisivut ovat osoitteessa www.villelehtola.fi

Blogin luonti

2008-05-24T17:24:00.000+03:00

Blogi on nyt virallisesti avattu.