-----------------
Muistio sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksesta
Ville Lehtola, Kaupunginhallituksen jäsen, Valtuutettu, Espoo
26.11.2014
Kilpailutus on tapa tehdä julkinen hankinta. Euroopan unionin säädöksistä:
"Suomen julkisten hankintojen tekemistä sääntelevät hankintalait perustuvat kahdelle pääperiaatteelle: kaikkiin hankintoihin tulisi soveltaa avointa hankintamenettelyä ja kaikkia tarjoajia tulisi kohdella tasapuolisesti." [1]
Kirjoitan tähän mielestäni kilpailutuksen kolme oleellisinta pointtia:
1.
Mitä kilpailutetaan. Kilpailutetaanko esimerkiksi kannettavat
tietokoneet kertaostoisina laitteina, vai leasing-sopimuksella, johon
kuuluu ylläpito ja huolto. Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan
kilpailuttaa esimerkiksi terveysasemakäynnit tai jonkun tietyn
ihmisjoukon koko hyvinvointi (ns. kansanterveys). Pelkkien
terveysasemakäyntien kilpailuttamisessa "oven heilumisen" yksikköhinta
saadaan painettua alas, mutta ihmisten hyvinvoinnin kannalta tämä ei
välttämättä ole kustannustehokkain tapa. Lisäksi jos hankinta tehdään
huolimattomasti, voidaan joutua ostamaan jotain mitä ei lopulta
halutakaan. Jos tilat ovat jo olemassa, vain toiminta kannattaa
kilpailuttaa, ettei tarvitse kustantaa esimerkiksi uutta kiinteistöä
(tai kiinteistövuokraa). Esimerkkinä myös Viron X-Road modulaarinen
tietojärjestelmä,
johon voi kilpailuttaa täydentäviä palasia vs. Helsingin ja muiden
Apotti-hanke, jossa koetetaan kilpailuttaa kaikki tietojärjestelmät
yhdessä paketissa (ja ajaudutaan jatkoa ajatellen Suomelle perinteiseen
yhden
toimittajan loukkuun, jossa parannuksia järjestelmään voi tehdä vain
yksi taho).
2. Toimivat markkinat. Kilpailutuksella haetaan yleensä parasta tuotos per panos -suhdetta eli tehokkuutta (eli kustannustehokkuutta tai kustannusvaikuttavuutta). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuten muissakin hankinnoissa kilpailutus kannattaa silloin, jos se kohdistuu toimiville markkinoille. Tämä on kilpailutuksen voima: yleensä ei tiedetä paljonko mikäkin palvelu käytännössä maksaa toteuttaa, mutta kun hankinta tehdään toimivilta markkinoilta, tiedetään että ei makseta liikaa. Käytännössä toimivat markkinat tarkoittavat 3 tai useampaa toimijaa, jotka jättävät tarjouksen kilpailutukseen. Huom! Jos toimivia markkinoita ei ole, ja kyseessä on esimerkiksi monopolitilanne, kilpailutus voi tuotaa huonomman tuloksen, kuin jos toiminta tehtäisiin kunnan omana toimintana. Maakunnissa lääkärifirma A on voinut olla ainoa tarjoaja, jolloin kokonaiskustannukset ovat nousseet kilpailutuksen myötä. Suuret kaupungit ja maakunnat ovat siis hyvin erilaisia toimivien markkinoiden näkökulmasta.
3. Kuka kilpailuttaa. Kilpailuttaako
kunta terveysaseman, vai kilpailuttaako asiakas palveluntarjoajan (kts.
alla Ruotsista). USA:ssa terveyspalvelut ovat kalliita, koska
yksittäiset sairaalat ostavat itse omat laitteensa, kun Euroopassa nämä
hankinnat hoidetaan jopa maan laajuisesti (ns. ison ostajan voima).
Lopuksi pari sanaa Espoosta:
Espoossa on
kilpailutettu väestövastuu (eli ns. kansanterveys) kahden terveysaseman
osalta, Espoon keskus (ei Samaria) ja Puolarmetsä. Rahoitusmuoto on
kapitaatioperusteinen, eli tuottaja ei saa rahaa "oven heilumisesta"
vaan siitä, paljonko alueella asuu ihmisiä. Rahoitusmalli tukee
tuottajan insentiiviä saada ihmiset voimaan hyvin, kun muut
kilpailutusehdot ovat kohdillaan. Ensimmäisen eli Espoon keskuksen
terveysaseman väestövastuu on 15000 henkeä. Alihankitun tuottajan
aloitettua jonot kiireettömälle lääkärivastaanotolle (T3-aika) saatiin
purettua 42 arkipäivästä alle 15 arkipäivään, asiakaspalaute muuttui
positiivisemmaksi ja kustannussäästöt olivat noin 40%! (odotus oli
10%-20%). Kiinteistöt eivät olleet kilpailutuksen piirissä, Puolarmetsän
alihankittu asema toimii siinä missä ennen toimi kunnan terveysasema.
Päivähoidossa yksityinen on tyypillisesti 15%-25% halvempi.
Ja pari sanaa Ruotsista:
Ruotsissa
sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailuttaa asiakas, ja rahoitus tulee
pelkästään läänin eli landstigetin kautta (ns. raha seuraa
potilasta-malli eli yksikanavarahoitus). Käydessään lääkärissä, potilas
ei edes välttämättä tiedä, onko kyseinen palvelutuottaja yksityinen vai
julkinen. Lisäksi lääkärit voivat pitää yksityispraktiikoita vaikka oman
kotinsa yhteydessä. Jönköpingin läänissä on parhaita
kustannusvaikuttavuustuloksia, ja sieltä mm. Espoon virkamiehet ovat
käyneet hakemassa oppeja.